Egyptin matka osa 4 - Seastar Restaurant

Lomaviikon pari ensimmäistä ehtoota Siva Hurghada Beach-hotellissa tuli ihmeteltyä drinkkien laimeutta. Vaikka kuinka yritti päästä pienehköön huppeliin, tuntui se olevan kiven takana. All inclusive-hotelleissa ruuat ja juomat sisältyvät matkan hintaan, joten olettaa sopisi, että juomissakin olisi jotain potkua.

All inclusive, kaverien kesken "allu" vaan, kangerteli aluksi juomien suhteen pahasti. Hotellin suuressa ala-aulassa riitti kyllä tarjoilijoita vaikka jokaiselle jakaa. Seurasimme iltaesityksenä käsittämättömän elastista nuorta naista, joka väänteli kehoaan aivan kuin kuminauhaa.

Vodkasoodani tuotiin pöytään jostain syystä eri laseissa. Tuolloin huomasin, että viinaahan oli vain pieni vaivainen liru! Eipä ihme jos drinkkejä sai imuroida litratolkulla, eikä tuntunut juuri missään.

En alkuun tajunnut, että tarjoilijoita piti voidella muutaman euron tipeillä. Kun joku tämän oivalsi, alkoi homma pelata aivan toiseen malliin. Tuosta ehtoosta lähtien ei enää tarvinnut valitella paukkujen tehottomuutta!

Tein tällä lomareissulla henkilökohtaisen ennätyksen hotellialueella olemisessa. Yleensä tulee rampattua melkein päivittäin retkillä ja käytyä hotellissa lähinnä vain nukkumassa. Nyt vierähti peräti kolme vuorokautta ison hotellialueen sisuksissa.

Varmasti suurin syy muutaman hehtaarin alueella viihtymiseeni oli Seastar Restaurant eli "ranta-allu". Kymmenestä viiteen auki ollut kuppila oli viihtyisä ja maisemallisesti hotellin kuudesta baarista paras. Myös tarjoilu pelasi moitteettomasti.

Drinkkien imuroinnin lomassa saattoi käydä vaikka kalapedikyyrissä. Se on hoito, jossa pienet hampaattomat kalat näykkivät altaaseen upotettujen jalkojen kuollutta ihosolukkoa. Toiminto kutittaa aluksi aivan tajuttomasti, mutta siihen tottuu pian.

Seastar Restaurantista oli mahdollisuus pulahtaa kahlaamaan Punaiseenmereen, joka hotellin rannasta käsin oli hyvin matala.

Egyptin matka osa 3 - Siva Grand Beach

Hurghadan lomaviikkomme majoitus oli neljän tähden Siva Grand Beach-hotellissa. Valinta osui erinomaisesti kohdalleen.

Siva Grand Beach on monesta rakennuksesta koostuva hotellikompleksi, jossa on iso puutarha- ja allasalue. Tontti rajoittuu hiekkarannalle ja Punaiseenmereen.

Hotellissa toimi kaikki muuten moitteettomasti, mutta nettiyhteys tökki senkin edestä. Oli tuurista kiinni mikäli isossa ala-aulassa onnnistui saamaan wi-fin pelaamaan. Yleensä aamuisin jolloin oli hiljaisempaa, saattoi nettisurffaaminenkin onnistua.

Siva Grand Beach on all inclusive-hotelli eli hintaan sisältyy sekä ruuat että juomat. Omalle kohdalleni eivät iltakuudelta alkaneet ruokailut oikein olleet mieleen, mutta pääosin ryhmäläisemme tuntuivat sapuskasta pitävän. Päivisin allasbaarin liepeillä oli mahdollisuus napostella hampurilaisia, ranskalaisia ja pizzaa.

Hotellissa oli vartiointi etuportilla- ja ovella sekä rannassa meren äärellä. Egyptin viime vuosien levottomuudet eivät pahemmin käyneet mielessä Siva Grand Beachin aitausten suojissa.

Henkilökuntaa hotellissa oli valtavasti. Aamiaisella leikkeleitä jaelleita kahta nuorta naista lukuunottamatta kaikki olivat miehiä. Varovastikin arvioiden heitä oli ainakin sata. Välillä tuntui, että tarjoilijoita on enemmän kuin asiakkaita, joita ei mielestäni kovin paljon ollut.

Iltaruokailussa sali kyllä täyttyi mukavasti, samoin iltayhdeksältä alkaneiden show-esitysten aikana. Takapihan puutarhassa, uima-altailla tai hiekkarannalla oli huomattavan hiljaista päivisin. Hämärän tultua alkuehtoosta viiden, kuuden paikkeilla, ei sinne mitään asiaa enää ollutkaan.

Hotellivieraat olivat pääosin saksalaisia. Jonkun verran ruotsalaisia ja brittejäkin näytti olevan. Loput sitten suomalaisia. Viikon aikana jäin niin monta kertaa suustani kiinni, että luullakseni tämä on hyvinkin tarkka arvio.

Hurghadaan saapumistamme seuraavana aamuna aurigonnousun aikoihin muutaman hehtaarin laajuisella hotellialueella oli melkein hiirenhiljaista. Vain pari allasputsaria oli kantamassa kortta kekoon.

Seuraani tuppautui utelias kissa, joka kulki kintereilläni hiekkarannalle saakka. Ylipäätään kissoja näkyi hotellialueella kummallisen vähän. Yleensä etelän lomakohteissa niitä tapaa laumoittain.

Lomaviikon alussa ihmettelimme valkoisia lintuja, jotka tepastelivat pitkin hotellin puutarhaa. Kovin kesyn oloiset linnut tulivat muutaman metrin päähän seuraamaan meininkiä. Ne osoittautuivat silkkihaikaroiksi.

Suomea lähimpänä sen pesimäalueet sijaitsevat Balkanin niemimaan pohjoisosissa. Lintu vierailee vuosittain Suomessakin. Ensimmäisen kerran se on bongattu 1983 Hailuodossa Pohjois-Pohjanmaalla.

Silkkihaikaran pituus on 50-60 senttiä, siipien kärkiväli 95-100 senttiä ja paino 450-600 grammaa. Lintua tavataan Euroopassa, Australiassa, Afrikassa ja Aasiassa.