Päiväreissu Länsi-Uudellemaalle osa 3 - Fiskars

Länsi-Uudenmaan reissun viimeinen kohde oli Fiskars. Se on taajama entisen Pohjan kunnan alueella läntisellä Uudellamaalla. Kylän väkiluku oli 454 asukasta vuoden 2011 lopussa.

Matkalla opin, että Fiskars on suomeksi Fiskari. Käytän tässä yhteydessä kumminkin toista kotimaista, koska sillä nimellä olen paikkaa aina kutsunut ja kuullut kutsuttavan.

Kylässä sijaitsee entinen Fiskarsin rautaruukki, joka on perustettu vuonna 1649. Huomattavin nähtävyys on 1818 rakennettu Charles Bassin suunnittelema kartanolinna.

Fiskars on kesäisin suosittu matkailukohde, jossa toimii muun muassa käsityöläis- ja taiteilijayhteisö. Kylän läpi virtaava Fiskarsinjoki ja siinä oleva Fiskarinkoski ovat edesauttaneet sitä, että teollisuutta on aikoinaan perustettu paikkakunnalle.

Uudenmaanliiton maakunntahallitus valitsi Fiskarsin vuoden uusimaalaiseksi kyläksi vuonna 2000.

Fiskarsin kylä kehittyi saksalaissyntyisen Peter Thorwosten 1649 perustaman rautaruukin ympärille. Nykyään ruukki on elinvoimainen suomalaisen taiteen ja muotoilun keskus. Ruukin alueella on asukkaita puolisen tuhatta. Paikka on erityisesti taiteilijoiden, käsityöläisten ja muotoilijoiden suosiossa.

Varsinkin kesäisin Fiskarsin ruukki on suosittu matkailukohde. Myös talvisin näyttelyt, kokous-, majoitus- ja ravintolapalvelut sekä työpajat ja myymälät tarjoavat nähtävää ja koettavaa.

Olen käynyt Fiskarsissa pari kertaa aikaisemminkin. Paikka on todella upea. Saman ovat huomanneet etenkin ravintoloitsijat; mikäli nälkä kurnii suolenmutkassasi, saat pulittaa asian korjaamiseksi sievoisen summan. Kylän jokainen ravintola vaikutti niin hienolta, ettei ainakaan minulla ollut sellaisiin varaa. Ja kun eteesi lopulta pitkän odottelun jälkeen tuotaisiin minimaalinen ruoka-annos, ei sillä ainakaan nälkä lähtisi.

Jopa elintarvikekioskissa nyhdettiin lihapiirakasta kahdella nakilla sen verran paljon, että ostamatta jäi. Pelkkää lihapiirakkaa ei kuulemma voitu myydä erikseen. Tai jos, niin siitä piti maksaa sama hinta kuin lihapiirakasta kahdella nakilla. Uskomatonta asiakaspalvelua.

Lähikauppa Siwa ratkaisi minun ongelmani. Alle kympillä sai sellaisen satsin tavaraa, ettei enää ollut nälkä. Jäi vielä kotiikin tuomista.

Fiskarsissa ei kesäkausi ollut vielä päättynyt toisin kuin Hangossa. Ihmisiä oli sentään jonkun verran liikkeellä. 

Kauttuan ruukinpuisto

Kauttuan ruukinpuisto on Euran Kauttualla sijaitseva entinen rautaruukki- ja paperiteollisuusmiljöö.

Näin taannoin erään tuttavani kuvia paikasta, jolloin kiinnostukseni heräsi. Todennäköisesti olen joskus muinoin 70-luvulla tai 80-luvun alussa siellä käynytkin, mutten enää muista. Eurassa asui perhetuttuja, joiden luona vierailimme silloin tällöin. Luultavasti siinä yhteydessä Kauttuan ruukinpuistokin tuli nähtyä.

Ruukinpuiston rakennukset ovat nykyään pääosin asuntoina. Lisäksi alueella toimii muun muassa Säkylän Pyhäjärven suojeluun ja tutkimukseen keskittynyt instituutti, kesäteatteri sekä tehdasmuseo. Ruukinkartanon vanha päärakennus tarjoaa hotelli- ja ravintolapalveluita Kauttuan Klubin nimellä.

Vuonna 1907 perustettu paperitehdas on edelleen toiminnassa käsittäen useita vuosikymmenten saatossa tehtyjä laajennuksia. Ruukinpuistossa järjestetään myös erilaisia markkinoita sekä vuosittainen Kauttuan ruukkifestivaali -kulttuuritapahtuma.

Kauttuan ruukinpuisto on yksi Suomen arvokkaimmista vanhoista ruukkimiljöistä. Alueella sijaitsee muun muassa useita arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia arvorakennuksia. Ruukinpuisto kuuluu nykyään Museoviraston määrittelemiin Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Kiinnostavin näkymä oli kumminkin alueen läpi virtaavan Eurajoen rannoilla. Komeampaa paikkaa en muista hetkeen nähneeni.