Viime viikonloppuna muutama kaveri oli kylässä iltaa istumassa. Yleensä se tarkoittaa sitä, että alkoholipitoisia juomia kuluu ja levysoittimessa soi rock'n'roll.
Kun tänään lajittelin vinyylilevyjä takaisin oikeille paikoilleen, katselin mitä kaikkea sitä tulikaan lauantaiehtoolla pyöritettyä.
Kun olen tiskijukkana, ei samaa lättyä jaksa kuunnella korkeintaan kuin toisen puolen eli sellaiset viisi-kuusi biisiä. Niinpä levyjä tulee vaihdettua usein. Cd-levyihin en ole koskenut aikoihin muuta kuin autossa.
Ainakin seuraavat älppärit soivat lauantaina.
Deep Purple: 24 Carat Purple Status Quo: Never Too Late Rose Tattoo: Assault & Battery Scorpions: Taken By Force Riff Raff: Give The Dead Man Some Water Boycott: No! Garbo: Pitkä tie Sammal: Sammal Dingo: Nimeni on Dingo Popeda: Ei oo valoo Blackfoot: Siogo Savatage: Power Of The Night Boston: Boston Duran Duran: Rio
Turun Läntisellä Rantakadulla sijaitseva Satamakapakka Hunsvotti oli allekirjoittaneelle uusi tuttavuus. Juurikaan tutumpi ei ollut siellä esiintynyt Sammal -yhtye. Turkulaiselle Svart Recordsille levyttävä orkesteri on aikaansaanut pientä kuohuntaa ainakin Turun seudulla. Olipa viime keskiviikon Turun Sanomissakin iso juttu.
Muutamat kaverini olivat lauantaina 19. tammikuuta menossa Hunsvottiin Sammaleen levynjulkistamiskeikalle ja pyysivät sinne mukaan. Lähtö toiselle puolelle Aurajokea todella kannatti, sillä orkesterin 70-lukuinen progressiivinen rock kuulosti hyvältä.
Matkaa asunnoltani Hunsvottiin ei ole linnuntietä juuri mitään. Paikka on melkein suoraan toisella puolella jokea. Viimeinen Föri eli jokilautta kulkee tähän vuodenaikaan kello 21, joten sitä ennen piti lähteä matkaan, ettei tarvinnut kiertää Martinsillan kautta.
Alkuverryttelyt hoituivat Linnapubissa, jossa iso tuoppi oli kallistunut neljään euroon. Se taisi olla viimeksi 3,50 euroa. En tosin tarkkaan muista koska siellä edellisen kerran vierailin, mutta kumminkin.
Hunsvotin yläkerta näytti olevan ruokapaikka Rantakerttu. Eipä ole tullut käytyä, koska epäilen hintojen olevan sitä luokkaa, ettei ole varaa herkutella siellä. Mutta saatan olla väärässäkin. Ainakin samalla kadulla sijaitseva Forum Marinumin ravintola Daphne on hinnoiteltu niin ylös, ettei siellä olisi varmaan varaa juoda vesilasillistakaan.
Sammaleen keikka sen sijaan oli ilmainen. Kummallista, koska nykyään joutuu pulittamaan tukon kahisevaa vähän joka asiasta. Hunsvotti oli tilaltaan kapeahko ja tupaten täynnä. Jotenkin tuli vanha kantakuppilani Down Town mieleen. Ruuhkassa oli silti sopusointu, eikä tönimistä esiintynyt.
Sammal soitti täydelle tuvalle.
Sammaleen biisit eivät ole mitään helppoja hyräilyrallatuksia, mutta eivät myöskään liian vaikeita minunkaan makuuni. Yhtyeen soundit olivat todella hyvät, eikä volyymitaso ollut liian kova. Koska en tuntenut yhtyeen tuotantoa ennestään, en osaa sanoa kappaleista sen kummempaa. Pari biisiä ehdin kuunnella Youtubesta muutama päivä sitten. Ainakin Kylmää usvaa on hieno esitys ja sen vanhasta filmimateriaalista koottu video nostalginen.
Yhtyeen samanniminen esikoislevy on julkaistu myös vinyylinä. Tässä on bändi, johon pitää perehtyä tarkemmin!
