Mäntyniemen talvipäivillä

Lauantaina 1. maaliskuuta käväisin Turun Hirvensalossa sijaitsevassa Kesäkoti Mäntyniemessä. Siellä järjestettiin PAU:n Varsinais-Suomen osaston perinteiset Talvipäivät.

Ennen vanhaan Mäntyniemen Talvipäivät keräsi valtavasti ihmisiä yhteen, mutta nykyään on paljon hiljaisempaa. Jokunen aktiivi perheineen sentään jaksaa tulla mukavaan tapahtumaan.   

Olen yleensä mennyt Talvipäiville maukkaan ruuan perässä. Toukoniemen Leenan hernekeitto on suorastaan taivaallisen hyvää. Sitä on tullut lusikoitua lautastolkulla. 

Nyt kokki oli vaihtunut ja keitossa lillui varmaan puolet sipulia. Kun kyseessä on aine, jota en voi sietää, jäi osuuteni valtavan kattilan tyhjentämisestä hyvin, hyvin minimaaliseksi. 

Hätä ei onneksi ollut tämän näköinen. Takapihan katoksessa ahkeroi talonmies Grönberg grillimakkaroiden kimpussa. Luottamusmies Mäntylä paisteli vieressä lättyjä. Ja kyllä oli hyvää.

Viime talvesta poiketen tällä kertaa ei ollut mahdollisuutta kilpailla pulkanvedossa pitkin poikin Friskalanlahtea. Ohjelmistossa oli ainakin köydenvetoa, jonka tiimellyksessä työkaverini takki sai uuden värityksen märästä maaperästä. 

Eläköitynyt pieni työmies Matti Vikström tyhjensi parikymmentä linnunpönttöä. Osassa oli muniakin jäljellä. Nyt taas kelpaa tipujen saapua kesäksi Mäntyniemeen. 

Vuoden 2019 ensimmäiset luontoelämykset

Vuoden 2019 ensimmäiset ulkoilut suuntautuivat Turun Ruissaloon ja Hirvensaloon. Jo uudenvuodenpäivänä oli vakaat aikomukset käydä happihyppelyllä luonnon helmassa, mutta vesikeli ja ääretön liukkaus asettivat esteen moisille aikeille.

Lauantaina aamupäivällä 5. joulukuuta kömmin Harri Nato Leinon autoon ja suuntana oli Ruissalo. Tovia aiemmin ikkunasta ulos vilkuillessani näytti niin pimeältä, että ehdin miettiä kannattaako tähän aikaan vielä minnekään lähteä. Kymmeneltä sentään oli jo jonkinmoinen valaistus tullut.

Ruissalon reissu osui sikäli väärään ajoitukseen, että poistuessamme saarelta puolenpäivän tienoilla, alkoi aurinko paistella oikein reippaastikin. Hivenen harmaita valokuvia tuli Ruissalon päästä Kolkannokasta, mutta mukava siellä oli käydä jälleen.

Turun toiseksi kuuluisimmalla saarella, Hirvensalossa, oli aivan eri meininki. Talvipäivähän rupesi olemaan mitä komein.

Kuuden asteen pakkanen ei pahemmin tuntunut PAU:n Varsinais-Suomen osaston kesäkoti Mäntyniemen grillikatoksessa, jonne virittelimme nuotiota makkaranpaistoa varten. Alku vaan oli todella takkuilevaa johtuen kosteista puista, mutta lopulta rupesi Lyyti kirjoittamaan ja Perniön herkulliset paistinmakkarat kypsyivät ritilällä tiristen.

Muuten mukavan ulkoilutuokion haittapuoli oli paikoin sankka savu, joka tarttui ahnaasti vaatteisiin. Oli meinaan sen luokan tuoksu, ettei auttanut muu kuin heittää kuteet pesukoneeseen välittömästi kotiin tultua.

Mäntyniemen talviriehassa

Lauantaina 25. helmikuuta Turun Hirvensalossa Mäntyniemen kesäkodin alueella järjestettiin PAU:n Varsinais-Suomen ammattiosaston talvirieha.

Ajankohtaan sattui osumaan harvinaisen komea keli. Parin asteen pakkanen ja auringonpaiste oli vallan optimaalinen ulkoiluilma.

Hiihtolomaviikolle ajoittuva ja etenkin lapsiperheille suunnattu talvirieha on menneinä vuosina ollut äärettömän suosittu. Nykyään tapahtuma kerää kumma kyllä vain joitakin kymmeniä osanottajia. Harmi, sillä nytkin sekä järjestelyt että luonnonvoimat olivat enemmän kuin kohdillaan.

Koska satun olemaan ammattiosaston jäsen, ajattelin poiketa katsomassa miltä kesäkoti näyttää aurinkoisena talvipäivänä. Ilmoittautuminen tapahtumaan tosin jäi vähän viime tippaan.

Mäntyniemeen allekirjoittanutta vetää lähinnä erinomainen ruoka, joka ei pettänyt tälläkään kertaa. Vuosi, pari sitten söin siellä parasta makkarakeittoa miesmuistiin. Mutta eipä tämänkertaisessa hernekeitossakaan ollut valittamista! Erinomaisesti grillatut makkaratkaan eivät olisi voineet paljon paremmilta maistua.

Marttilasta saapunut poni viihdytti perheen pienimpiä parisen tuntia.

"Pieni työmies" Matti Viki Vikström uumoili aikansa kuinka paksua jää mahtaa olla Mäntyniemen laiturin edustalla. Asia selvisi lopulta uutteran kairaamisen jälkeen. Tulokseksi saatiin peräti 38 senttiä.

Talviriehan ohjelmistoon kuului myös kolmen rastin luontopolku. Olen joskus aikaisemminkin kiertänyt sen, mutta tällä kertaa tuli lähinnä katseltua reitin varrella olevia vuokramökkejä sillä silmällä jos kesällä jonkun vuokraisi.