Lauantaina aamupäivällä 5. joulukuuta kömmin Harri Nato Leinon autoon ja suuntana oli Ruissalo. Tovia aiemmin ikkunasta ulos vilkuillessani näytti niin pimeältä, että ehdin miettiä kannattaako tähän aikaan vielä minnekään lähteä. Kymmeneltä sentään oli jo jonkinmoinen valaistus tullut.
Ruissalon reissu osui sikäli väärään ajoitukseen, että poistuessamme saarelta puolenpäivän tienoilla, alkoi aurinko paistella oikein reippaastikin. Hivenen harmaita valokuvia tuli Ruissalon päästä Kolkannokasta, mutta mukava siellä oli käydä jälleen.
Turun toiseksi kuuluisimmalla saarella, Hirvensalossa, oli aivan eri meininki. Talvipäivähän rupesi olemaan mitä komein.
Kuuden asteen pakkanen ei pahemmin tuntunut PAU:n Varsinais-Suomen osaston kesäkoti Mäntyniemen grillikatoksessa, jonne virittelimme nuotiota makkaranpaistoa varten. Alku vaan oli todella takkuilevaa johtuen kosteista puista, mutta lopulta rupesi Lyyti kirjoittamaan ja Perniön herkulliset paistinmakkarat kypsyivät ritilällä tiristen.
Muuten mukavan ulkoilutuokion haittapuoli oli paikoin sankka savu, joka tarttui ahnaasti vaatteisiin. Oli meinaan sen luokan tuoksu, ettei auttanut muu kuin heittää kuteet pesukoneeseen välittömästi kotiin tultua.
Vanhan kansan uskomuksen mukaan paras ja helpoin tuli saadaan ukkosen särkemillä puilla, olisitte siis käyttäneet niitä!
VastaaPoistaT.Matti "Viki" Vikström