Lauantaina 26. lokakuuta tarjoutui tilaisuus lähteä kaverin veneellä Vepsään. Vesibussikuljetus tähän Turun kaupungin ulkoilusaareen päättyy elokuun lopulla, joten muulloin matka menee hankalaksi ilman omaa tai jonkun tutun paattia.
En ollut käynyt Vepsässä sitten Muinaistulien yön, jota vietettiin elokuun viimeisenä viikonloppuna. Tuolloin pari päivää kului sateessa, tuulessa ja suoranaisessa myrskyssä. Mutta noin muuten oli vallan mahtava viikonloppu.
Lokakuun lopullekin säätieteilijät povasivat tuulta ja sadetta, joten veneajelun toteutuminen oli vähän kiikunkaakun. Lopulta homma meni aivan päinvastoin; näin tyyntä merta harvoin näkee.
Jaksan yhä ihmetellä miten meteorologit oikein ansaitsevat leipänsä, etenkin kun nykyaikana luulisi olevan kaikki pelit ja vehkeet. Ei varmaan tarvitsisi heittää ennustuksia hatusta hiukan siihen suuntaan.
Mukana matkassa oli venekuski Janin lisäksi Vepsän vakiokävijä Arse. Jani haki meidät Ruissalon Saaronniemestä, josta hänen paatillaan hurauttaa Vepsään noin vartissa.
Komean syyspäivän ohjelmassa oli kiertelyä ympäri 17 hehtaarin saarta ja lopuksi grillausta keskusgrillillä. Klapeja näytti kauempana ylägrillillä olevan vielä sen verran, että joku muukin saa tuotteensa kypsennettyä jos samoille apajille halajaa.
Olimme tietääkseni saaren ainoat kävijät. Ainakaan muita veneitä ei laitureissa ollut. Joskus kesäkauden ulkopuolella on saattanut montakin venekuntaa olla grillailemassa.
Veneilypäivä osui täysin sopivaan kohtaan. Aurinko olisi toki voinut vähän paistella, mutta muuten oli täysin napakymppikeli. Saarella vierähti useampi tunti ja paluumatkalle lähdettiin hyvissä ajoin ennen hämärän laskeutumista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti