Kreetan matka osa 4 - Réthymnon linnoitus

Rethymnon linnoitus eli Forteza on yksi Kreikan suurimpia venetsialaisaikaisia linnoituksia ja kaupungin tärkeimpiä maamerkkejä. 

Tiemme vei linnoituskukkulalle heti samana päivä kun tutustuimme Rethymnon keskustaan. Hotellistamme oli ihmisvilinään matkaa useita kilometrejä, eikä taivalta taittanut muuten kuin taksilla. Joku bussilinjakin olisi kuulemma kulkenut, mutta muiden hotellivieraiden kertoman mukaan pysäkillä sai ihmetellä jopa tunninkin kauemmin kuin aikataulu antoi ymmärtää. 

Käveleminen tien poskessa oli tehty vaikeaksi. Epätasaisilla jalkakäytävillä sai olla kieli keskellä suuta, ettei vaan kompuroi. Kun yhden tontin tasainen alusta loppui, alkoi uusi ja jalkojen alla saattoi olla vaikka minkälaista perunapeltoa. Vasta pari kilometriä ennen ydinkeskustaa vastaan tuli kunnollinen laatoitettu kävelytie.

Arkeologien mukaan linnoituskukkula on saattanut muinoin olla saari. Antiikin aikaan sen uskotaan toimineen Rethymnonin kaupungin akropoliina eli linnavuorena. Akropoliilla sijaitsi usein hallitsijoiden linnoja ja sinne saattoi tarvittaessa alakaupungissa asunut väestö paeta vaaran uhatessa. Akropoliilla oli usein kaupungin suojelijana pidetyn pyhimyksen temppeli.

Linnoitus oli paljon suurempi kuin miltä se kauempaa näytti. Hyvin säilyneiden muurien yhteispituus on 1307 metriä. 

Nykyinen linnoitus rakennettiin kukkulalle vasta 1571, koska merirosvo Ulutz Ali oli tuhonnut huonosti linnoitetun kaupungin. Koostaan huolimatta linnake ei ilmeisesti ollut järin vahva, sillä se ei kestänyt pitkäkestoista piiritystä. Siitä esimerkkinä turkkilaisten hyökkäys vuonna 1646, jolloin he valloittivat sen 23 päivässä. Iraklionin kaupungissa vastaava tapahtuma kesti vaatimattomat 21 vuotta. 

Linnoitus oli käytössä osmanivallan aikana toimien turkkilaisen hallinnon keskuksena. Tuolloin rakennusten määrä alueella kasvoi ja kukkula oli kokonaan asutettu. Suurin osa sisäpuolella olleista rakennuksista on tuhoutunut. 

Linnoituksen pääportti on itäsivulla, toinen portti länsisivulla ja kolmas pohjoissivulla. Sisällä linnoitusta on valtava aukea, jonka keskellä on osmaniaikaisen Sulttaani Ibrahimin moskeija. 

Linnoitus on rakennettu bastionijärjestelmän mukaan. Se tarkoittaa italialaissotilaiden 1500-luvun alussa kehittämää linnoitusjärjestelmä, joka korvasi keskiaikaiset tykistöllä käytävään sodankäyntiin soveltumattomat linnat.

Bastionijärjestelmä madalsi linnoja ja toisaalta se laajensi niiden kokoa. Aikaisemmin linnoitusten tuli olla korkeita, jotta vihollisen olisi ollut mahdollisimman vaikeaa kavuta tikapuita pitkin muurien sisäpuolelle. 

Bastionijärjestelmän puolustus perustui vahvaan tykistöön ja linnoitusten pohjakaavaan, joka mahdollisti linnakkeen eri osien osallistumisen toistensa puolustustaisteluun. Bastioneista pystyttiin ampumaan viereisten bastioneiden edustalle ilman kuolleita kulmia, niin että tykkituli ulottui niihin.

Geokätköjä ahkerasti Kreetallakin etsinyt Kake Ahlroth teki löydön moskeijan tienoilta. Jälleen tuli yksi merkintä lisää arkistoihin. 

Rethymnon linnoitusta ei voi suositella huonojalkaisille tai kovin huonokuntoisille. Kavuttavaa piisaa,  maasto on epätasaista ja melko hankalaa. Historiasta ja kulttuurista kiinnostuneille se on kuitenkin lähes pakollinen käyntikohde.