Toukokuun 18. päivänä MS Kuusisto-vesibussi suuntasi Aurajoesta Turun kaupungintalon edustalta kohti Airistoa, tarkemmin Vepsän ulkoilusaarta.
Kyseessä oli yliopistoporukan järjestämä Floran-risteily. Siihen sai osallistua sellaisetkin, joilla ei ole yliopiston kanssa mitään tekemistä. Niinpä mukana oli lisäkseni viitisen "vepsäläistä".
Tapani mukaan otin runsaasti valokuvia ja tässä blogijutussa käsitellään pelkästään Vepsän toukokuista luontoa. Lähitulevaisuudessa sitten itse risteilyä.
Allekirjoittaneelle tämä oli vuoden ensimmäinen Vepsän matka. Käsittääkseni niin myös suurimalle osalle muistakin osallistujista. Erään henkilön tiedän istuneen veneen kyydissä nokka kohti Vepsää jo huhtikuussa, takatalven jyllätessä.
Silmiinpistävää saaristossa oli meriveden mataluus. Luonnon nopea herääminen kolmen viikon takaisesta lumesta ja pakkasesta jaksoi sekin hämmästyttää.
Kuten monesti aiemminkin, olen ollut kesän ensimmäisestä Vepsän reissusta sen verran innoissani, että 17 hehtaarin saarta on tullut kierreltyä ahkerasti. Seurakseni sain muutaman vuoden Facebook-kaverinani olleen Noran, jonka kanssa suuntasimme saariluontoa ihmettelemään.
Etenkin alkukesällä Vepsässä on valtava määrä lintuja. Haahkoja, lokkeja, kyhmyjoutsenia, hanhia sekä meriharakoita. Saarella runsaina joukkoina viihtyviä valkoposkihanhia ei näihin kuviin ole eksynyt, mutta isompi serkkunsa Kanadasta uiskentelee yhdessä otoksessa kyhmyjoutsenen kanssa.
Vepsässä riittää luontokuvaajalle kohteita. Siksi jaksankin ihmetellä erästä työkuvioista tuttua henkilöä, joka juuri hiljattain mutisi "Mitä siellä Vepsässä on, ei yhtään mitään".
Hänenkin kameralleen löytyisi varmasti käyttöä, mikäli mies saisi sen verran aikaiseksi, että lähtisi päiväristeilylle Vepsään. Mutta ei, pitää vaan vuodesta toiseen jauhaa samaa virttä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti