tiistai 3. heinäkuuta 2018

Nuoret sankarit 1978-1982

Viime aikoina olen luukuttanut autossa tiuhaan tahtiin Pelle Miljoonan kokoelmalevyä Nuoret sankarit 1978-1982. Kyseessä on on tupla-cd-levy, joka on julkaistu huhtikuussa 2011 ja sisältää 36 kappaletta yhtyeiltä Pelle Miljoona & N.U.S., 1980Pelle Miljoona & 1980 ja Pelle Miljoona Oy.


Toisin kuin suuri yleisö saattaa luulla, ei Pelle Miljoona ole yhtye, vaan Petri Tiilen taiteilijanimi. Hänellä on yleensä ollut takanaan kokoonpano, joka tässä tapauksessa on joku noista yllä mainituista.  Ymmärrän toki, että asiaan perehtymättömälle on varmaan hieman vaikeaa erottaa mikä ero on Pelle Miljoona & 1980:ssa tai Pelle Miljoona Oy:ssä.

Pelle Miljoona eri orkestereineen kuuluu kiinteästi allekirjoittaneen vaihaisiin rockmusiikkimuistoihin. Suosikki- ja Help -lehtiä oli tuohon aikaan pilvin pimein melkein joka kodissa, joissa oli minua vanhempia lapsia. Lehdistä kelpasi ihmetellä esimerkiksi Bay City Rollersia skottiruuduissaan, tötteröpäistä Teddy And The Tigersin laulajaa tai Sex Pistolsin Johnny Rottenin irvistelyä. Ja Pelle Miljoonaa.

70-luvun lopulla kuuntelin sinistä c-kasettia, olisiko peräti ollut merkiltään Super Ferro. Kasettiin oli ilmeisesti äitini toimesta oli äänitetty jostain sen ajan radio-ohjelmasta materiaalia.

Mukana oli Levyraadissakin tuohon aikaan vakiovieraana olleen Tapani Ripatin höpötystä sekä ainakin Ypö-Viiden Mari pogoaaRatsian Lontoon skiditEppu Normaalin John Fogerty ja Pidetään ikävää sekä Pelle Miljoona & 1980:n raivoisa kappale TV. Siitä muistan yhä elävästi kohdat "Paskaa lentää aina" ja "Pane Charlien enkelii", jotka alle kymmenkesäisenä jäivät biisistä parhaiten mieleen.


Vaikka omistan useita Pellen kokoelmia ennestäänkin, oli Nuoret sankarit 1978-1982 pakko napata mukaan, kun näin sen kirpputorilla vaivaiseen kahden euron hintaan. Ainakin tiesi mitä tuleman pitää.

Näiden kolmenkymmenen kuuden kappaleen joukossa on lukemattomia klassikoita, joita ajan hammas ei ole nakertanut. Kun soimaan kajahtaa Nuoret sankarit, Viesti teille kovikset, Mulla menee lujaa, Pelkistettyä todellisuutta tai Tahdon rakastella sinua, ei skip-nappula ole ensimmäisenä mielessä.

Soundipoliittisesti kokoelmalevy on yllättävän hyvä. Debyyttiälpeessä Pelle Miljoona & N.U.S. oli vähän alkeellinen äänimaailma, joka erottuu tältäkin kiekolta, mutta noin ylipäänsä masteroija on tehnyt hyvää työtä. Niinpä Olen työtön, Mä vaan pogoon sekä Väkivalta ja päihdeogelma soljuvat hyvin muiden mukana.

Erityisen hyviltä ainakin autostereoissa kuulostavat Moottoritie on kuuma -albumilta mukaan poimitut kappaleet Olen kaunis, Moottoritie on kuuma, Juokse villi lapsi, Koska sydän sanoi niin ja Vapaus on suuri vankila.

Moottoritien ohella suosikkini Pellen albumeista on vuonna 1979 ilmestynyt Pelle Miljoona & 1980:n Viimeinen syksy. Se on lähes yhtä mestarillinen kuin seuraajansa Moottoritie on kuuma, joka jo tehtiinkin Pelle Miljoona Oy-bändillä.

Oy:n tunnetuimpaan ja Mootooritie-levyllä soittavaan kokoonpanoon kuuluivat Pellen itsensä lisäksi Tumppi Varonen, Ari Taskinen, Andy McCoy ja Sami Takamäki, josta pian tulikin Sam Yaffa hänen ja McCoyn liityttyä Hanoi Rocksiin.


Pelle Miljoona Oy oli vuonna 1981 Suomen suosituimpia yhtyeitä. Valitettavasti se ei pystynyt pitämään musiikillista tasoaan yllä ja syksyllä -81 Länsi-Berliinissä Hansa by the Wall -studiossa nauhoitettu albumi Matkalla tuntemattomaan olikin karmea pettymys. Suosion alamäki jatkoi laskemistaan seuraavana vuonna ilmestyneen Radio Kebabin myötä.

Kummallista, ettei Matkalla tuntemattomaan -levylle ängetty samoihin aikoihin singleillä julkaistuja ja huomattavasti parempia kappaleita kuten Kuolemaantuomitun laulu tai Nämä päivät, nämä yöt. Ne puolestaan löytyvät 1982 ilmestyneeltä Nämä päivät, nämä yöt -kokoelmalta.


Alkuperäinen Pelle Miljoona Oy eli se, jossa mukana ovat Pellen lisäksi Tumppi, Taskinen, McCoy ja Yaffa, on lähdössä loppuvuodesta Suomen kiertueelle. Mikäli musiikillinen taso on yhtä kehnoa kuin se on tällä vuosikymmenellä silloin tällöin aktivoituneella yhtyeellä ollut, jätän tapahtuman suosiolla väliin.

Andy McCoyn kaameaa nykysoittoa voi kuulla tässä Tumppi Varosen 60-vuotispäivillä 7. syyskuuta 2016 kuvatussa videossa.

En lainkaan ihmettele jos syksyllä kuluttaja-asiamiehen työpöytä ruuhkautuu. Ellei ihmeitä tapahtu, moni Oy:n keikoille innoissaan lähtevä tulee vielä pettymään ja katkerasti.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti