keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Pääsiäinen Itä-Virossa osa 5 - Narva-Joesuu

Narva-Joesuu on kylpyläkaupunki Itä-Virumaan maakunnassa, Viron koillisnurkassa Suomenlahden rannalla.

Nimensä mukaisesti kaupunki sijaitsee Narvajoen suulla. Pohjoispuolella Narvanlahden rannalla on kahdentoista kilometrin pituinen hienohiekkainen ja kaareva uimaranta.


Narva-Joesuun kauppala perustettiin 1917. Vuonna 1934 se liitettiin 15 kilometrin päässä sijaitsevaan Narvan kaupunkiin, josta Narva-Joesuu erotettiin itsenäiseksi kaupungiksi vuonna 1990.

Asukkaista oli vuoden 2008 tilastojen mukaan 73,5 prosenttia venäläisiä, 11,5 prosenttia virolaisia ja 15 prosenttia muita kansallisuuksia.

Narva-Joesuun säilyneet pitsihuvilat ja hiekkaranta ovat tuoneet monille suomalaisille mieleen Terijoen. Neuvostoaikana Narva-Joesuu oli Pietarin aristokraattien kesänviettopaikka, jonne paikallisella väestöllä ei ollut asiaa.

Huviloiden määrä nousi ensimmäisen maailmansodan aikoihin jopa tuhanteen. Narva-Joesuun pitsihuviloita siirrettiin maailmansotien tieltä muun muassa Haapsaluun ja Pärnuun. Toisen maailmansodan jälkeen jäljellä oli muutama kymmenen huvilaa, joista nykyään enää muutama on pystyssä.

Sodan jälkeen Neuvostoliitto piti Narva-Joesuuta strategisesti tärkeänä. Alkuperäisväestön paluumuutto ja matkailu oli rajoitettua. Huvoiloiden rappeutumista välteltiin siirtämällä ne teollisuuslaitosten lomakodeiksi.

Vuonna 1961 valmistui kolhoosiväen käyttöön funkkistyylinen kylpylä, joka aloitti Narva-Joesuun uuden nousukauden. Hotelleita ja lomakeskuksia rakennettiin Neuvostoliiton romahtamiseen asti.



Viron uuden itsenäistymisen myötä vuonna 1991 rakennukset jäivät pitkäksi aikaa rapistumaan kun Narvajoesta tuli rajajoki ja matkailu lopahti. Wikipedian mukaan funkkiskylpylä avattiin kunnostettuna 2006. Olen yöpynyt siellä ensimmäisellä Itä-Viron matkallani keväällä 2003 ja tuolloin se toimi ainakin hotellina.

Samaiselta reissulta jäi mieleen komea hiekkaranta. Pääsiäisenä se ei ollut ihan vastaava näky, mutta antoi osviittaa miten upea paikka voisi olla kesähelteillä.

Sitten vuoden 2003 Narva-Joesuu oli muuttunut ja kehittynyt valtavasti. Uudisrakennuksia näkyi roppakaupalla, eikä funkkistalo todellakaan ollut ainut kylpylähotelli alueella. Vastapainoksi hylättyjä tontteja ja vanhoja rötisköjä oli siellä täällä. Yleisilmeeltään se kumminkin on aivan toista kuin lähistöllä oleva ankea Narva.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti