Viime vuoden loppupuolella heitin ilmaan ajatuksen, että jos lähtisimme vanhalla hyvällä matkaporukalla pitkästä aikaa Viron reissulle. Ajankohdaksi valikoitui pitkien pyhävapaiden takia pääsiäinen. Eipä tarvinnut pyytää töistä päivääkään lomaa.
Matkalle lähtivät lisäkseni MP Vanne ja Sunttu Sundell. Eteläinen naapurimaa on tullut aikaisemmilta reissuilta tutuksi vuonna 2011, jolloin tukikohtana toimi maan talviurheilukeskuksenakin tunnettu Otepää. Sieltä käsin oli hyvä tehdä päiväreissuja muun muassa Peitsijärvelle, Tartoon ja Latvian puolelle. Saarenmaan ja Hiidenmaan paikkoja kolusimme kesällä 2013.
Tällä kertaa ehdotin Itä-Viroa ja varsinkin sen pohjoisrannikkoa, joka on vähän vieraampaa seutua melkein kaikille tuttavillenikin. Olen ollut vuonna 2003 seudulla pitkän viikonlopun verran. Jonkunlaista pohjaa siis oli, mutta tuostakin tulee toukokuussa jo neljätoista vuotta aikaa.
Majapaikka löytyi Rakveresta, joka on Länsi-Virumaan maakunnassa sijaitseva noin 16 500 asukkaan kaupunki. Se ei ole Suomenlahden rannikolla, vaan parikymmentä kilometriä etelään ja 98 kilometriä Tallinnasta itään. Kaupunki on Länsi-Virumaan kulttuurillinen ja koulutuksellinen keskus.
Lukaalimme oli tavallinen entinen perheasunto kaupungin keskustan laitamilla, aivan valtavan tammimetsikön kupeessa. Samassa talossa oli muutama muukin talous. Sisäänkäynti oli hieman hankala jyrkkien portaiden takia, mutta tottuneelle asia tuskin olisi tuottanut vaikeuksia. Ihmettelen vaan miten huonekalut on saatu kämppään sisälle.
Majoitus löytyi netistä Booking.comista, eikä hinta päätä huimannut. Hotellitasoa se ei tietenkään ollut, eikä sellaista haettukaan, mutta asunnosta löytyi kaikki tarvittava mikroaaltouunia lukuunottamatta.
Kevät tuntuu olevan jonkun verran myöhässä Suomessakin, oli Pohjois-Virossa yhä lähinnä talvi. Luojan kiitos maantiet sentään olivat kuivia. Autoon jo vaihdetuilla kesärenkailla uskalsi päästellä hieman reippaamminkin.
Rakvere ei lumonnut erityisemmin ainakaan minua. Rakennukset olivat pitkälti vähän heikossa hapessa ja pientä pintaremonttia olisi kaivattu sinne tänne. Mutta jos ihmiset ovat tyytyväisiä muuten, niin samapa tuo miltä talo ulospäin näyttää.
Kesällä kaupungissa lienee eri meininki kuin nyt kevättalvella. Nyt ei oikein löytynyt juuri muuta katseltavaa kuin jo mainitsemani tammimetsikkö ja Rakveren linnoituksen alue.
Rakveren linnoituksen rauniot ovat kaupungin tunnetuin nähtävyys. Tähän aikaan vuodesta se oli suljettuna, joten arvoitukseksi jäi mitä kaikkea jännää muurien sisällä oli.
Linnoituksen kukoistuksen aika alkoi 1300-luvun puolivälistä ja päättyi 1600-luvun alkuun, jolloin puolalaiset tuhosivat paikan.
Linnan läheisyydessä on valtava prinssinen patsas, joka esittää alkuhärkää. Tarvas -patsasta pidetään Baltian maiden suurimpana eläintä kuvaavana patsaana. Se pystytettiin Vallimägi -kukkulan reunalle Rakveren 700-vuotisjuhlien kunniaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti