Suurimpiin sankareihini kuulunut Lemmy saapui elämääni 80-luvun alussa. Motörhead oli ensimmäinen hevibändi, josta kunnolla inostuin. 1982 ilmestynyt Iron Fist ja vuotta aiemmin tullut live-lp No Sleep 'till Hammersmith tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Samoihin aikoihin hankin On Parole- ja Beer Drinkers -levyt, jotka sisälsivät bändin alkuaikojen materiaalia, jotka julkaistiin vanhojen levy-yhtiöiden toimesta 80-luvun puolella yhtyeen alettua menestymään.
Näin Motörheadin lavalla kymmenisen kertaa. Ensimmäisen kerran tosin vasta juhannuksena 1999 Kauhajoen Nummirockissa, jossa pääsin samaan kuvaan Lemmyn kanssa. Sittemmin bändi tuli todistettua livenä muun muassa Turun Ruisrockissa, Sweden Rock Festivalissa Etelä-Ruotsissa ja Ankkarockissa Vantaan Korsossa. Erikoisin paikka lienee Luulajan jäähalli Pohjois-Ruotsissa.
Motörhead soitti Suomessa vuosien varrella kolmisenkymmentä keikkaa, joista ensimmäinen oli Punkaharjun Punkarockissa 1979. Viimeisen kerran orkesteri esiintyi maassamme viime itsenäisyyspäivänä, kuudes joulukuuta 2015. Helsingin Hartwall Arenalla oli peräti 8000 ihmistä, mikä oli ennätys yhtyeen Suomen vierailujen saralla. Syy moiseen oli Lemmyn lähivuosina reistaillut kunto, joka sai kaikenmaailman profeetat liikkeelle. "Tämä on varmasti viimeinen kerta kun bändin voi nähdä".
Niin se sitten olikin. Helsingin jälkeen yhtye esiintyi enää Hampurissa sa 9. joulukuuta ja Berliinissä 11. joulukuuta 2015.
Lemmyn sairastelu vaivasikin Motörheadin keikkailua paljon ennen hänen poismenoaan. Konsertteja peruttiin tuon tuosta tai keskeytettiin muutaman kappaleen jälkeen. Miehen olemus oli loppuaikoina varsin hauras ja hän joutui käyttämään tukenaan kävelykeppiä.
Lemmy eli täyden elämän. Olisi ollut vaikea kuvitella miestä vanhainkodissa kiikkustuolissa. Oli omalla karulla tavallaan vapauttavaa, että hänen loppunsa oli näin nopea. Voisi sanoa, että mies kuoli saappaat jalassa. Ei onneksi kuitenkaan lavalle kesken keikkaa, kuten moni ehti jo vuosia pelätä.
Lemmyn poismeno uutisoitiin laajalti Suomessa. Jopa YLEn pääuutislähetys ja MTV3:n Seitsemän uutiset kertoivat asiasta. Seuraavana päivänä hän oli toisen iltapäivälehden kannessa ja jopa Turun Sanomissa oli iso artikkeli.
Yhtäkkiä tuntui, että vähän joka toinen suomalainen oli tehnyt Lemmyn kanssa tuttavuutta. Niinkin yllättävä nimi kuin poplaulaja Jenni Vartiainen tuli esille kertomalla, että "Annoin Lemmylle vapaat kädet". Seksipuuhien sijasta asia tosin koski Jack Daniels -viskistä ja cokiksesta koostunutta drinkkiä, jonka Lemmy oli hänelle tehnyt, kun Jenni oli Michael Monroen siivellä päässyt Motörheadin takahuoneeseen.
Ehkä Lemmyn kuoleman jälkeinen suurin yllätys oli kuitekin Valion maitomainos, jossa hän esiintyi. Materiaali oli kuvattu viime joulukuussa 2015 bändin Suomen vierailun yhteydessä. Yhtiö muutti suunnitelmiaan tähden kuolema johdosta, eikä mainosta vastoin alkuperäistä ajatusta käytetäkään mainostustarkoitukseen.
Tätä kirjoittaessani televisiosta alkoi Arto Nybergin ohjelma. Kuinka ollakaan, oli mäkihyppääjä Toni Niemisen jälkeen aiheena Lemmyn tähdittämä maitomainos!
Motörhead levytti 1975 alkaneen uransa aikana lukuisia heviklassikoita, joista tässä muutama.
Jep...maailma menetti paljon....
VastaaPoistaJep...maailma menetti paljon...
VastaaPoista