Pääesiintyjä Helloween on ollut 80-luvun loppupuolelta lähtien genrensä tunnetuimpia nimiä. Aikoinaan sen esittämää hevimusiikin suuntaa kutsuttiin speed metalliksi, nyttemmin yhtyeen tyyli onkin power metallia.
Koska perinteisempi hevimusiikki on nykyään Turussa kovin harvinaista herkkua, oli Logomoon kokoontunut joukko ihmisiä, jotka kuuntelivat näitä bändejä jo 80-luvulla. Keski-ikä oli varmasti 40 vuoden kieppeillä. Nuoria ei enää rokki kiinnosta, vaan lökäpöksyisten pipopäiden korvanapeissa pauhaa Cheekin ja JVG:n kaltaista kuonaa.
Illan aloitti Englannin Sheffieldistä tuleva Crimes Of Passion. Yhtye oli uusi tuttavuus varmaan melkein kaikille. Itse ehdin kuunnella Youtubesta yhden kappaleen ennen h-hetkeä. Se osoittautuikin vallan mainioksi ralliksi, joka soi jonottaessani kaljaa aulabaarissa. Sitten keikka olikin jo ohi, eikä yhtyeestä jäänyt mainittavampaa kerrottavaa.
Seuraavaksi lavelle saapuneella Ragella on vähän samantapainen historia kuin Helloweenilla. Molemmat yhtyeet tulevat samasta kaupungistakin, Hampurista. Rage vaan ei ole koskaan päässyt samanlaiseen suosioon kurpitsabändiin verrattuna. Levyjä on putkahdellut silloin tällöin, kokoonpano vaihtunut, mutta yhä vaan basistilaulaja Peter "Peavy" Wagner jaksaa heilua uusien soittokumppaniensa kanssa.
Ragelta omistan vissiin yhden tai kaksi promootiolevyä, mutten ainuttakaan varsinaista äänitettä. Olen nähnyt bändin muutaman kerran livenä, joista ensimmäinen kokemus osuu kesään 1991 ja Hämeenlinnan Ahveniston moottoriradalle. Rage esiintyi Giants Of Rock -festivaalilla muun muassa Sepulturan, The Almightyn, UDOn ja Wingerin kanssa.
Triona soittava Rage olisi mielestäni kaivannut toista kitaristia Marcos Rodriquezin tueksi. Sillä olisi kummasti jykevöitetty soundia. Kappaleista en tuntenut kuin muutaman, mutta tämän perusteella yhtyeeseen voisi tutustua kyllä paljon paremminkin.
Hieman yllättäen kaveripiiristäni paljastui varsinaisia Rage-fanaatikkoja, joilta löytyy kymmeniä yhtyeen tuotoksia. Heille Rage olikin yhtä mannaa, kuulemma kovempi kuin itse pääesiintyjä Helloween.
Ragen setti: Black in Mind / Sent by the Devil / End of All Days / Back in Time / Down / My Way / Until I Die / Don't Fear the Winter / Higher Than the Sky (sis. Sweet Home Alabama ja Holy Diver)
My God-Given Right -uutuuslevyn myötä kiertävä Helloween on sen verran iäkäs bändi, että sen on pakko pitää keikkasetissään määrättyjä klassikkokappaleitaan. Turussa niistä kuultiin heti alkuun mahtava Eagle Fly Free ja Dr. Stein sekä aivan lopussa Future World ja I Want Out.
Laulaja Andi Derisin ääntä on kritisoitu jo yli 20 vuotta. 1994 Helloweenin keulille valittu mies on kumminkin ihan pätevä laulaja, jonka ulosannin luulisi tuossa ajassa jo tulleen tutuksi aika monille. Entinen kiljukaula Michael Kiske tuskin yhtyeeseen enää palaa, vaikka kuinka rukoilisitte.
Yläparvelta käsin Helloweenin mahtava valoshow pääsi todella oikeuksiinsa. En ole aikoihin nähnytkään vastaavaa ilotulitusta. Valomiehet olivat todella osaavia läpi keikan.
Etenkin bändin kitaristien koreografia oli tarkkaan mietitty, vaikka lavaliikehdintä näyttikin sujuvan vaivattomasti ja spontaanisti. Leveälle rumpukorokkeelle kiipeämiset ja tästämälleen samaan aikaan sieltä poistumiset näyttivät hemmetin hyviltä.
Viimeksi näin orkesterin kesällä 2014 Lokalahden Karjurockissa. Silloin sillä oli reilusti lyhyempi soittoaika Logomoon verrattuna. Tuolloin uudempien ja ainakin minulle tuntemattomampien biisien määrä korostui ehkä liikaakin. Nyt samaa ongelmaa ei ollut. Settilista oli hyvin laadittu.
Walls Of Jericho / Eagle Fly Free / Dr. Stein / My God-Given Right / Steel Tormentor / Mr. Torture / Waiting For The Thunder / Straight Out Of Hell / Heroes / Drum solo / Where The Rain Grows / Lost In America / Power / Forever & One (Neverland) / Medley (Halloween, Sole Survivor, I Can, Are You Metal, Keeper Of The Seven Keys) / Before The War / Future World / I Want Out.
Tämä on sen verran hieno ehtoo, että toivoa sopisi Logomoon saapuvan useimminkin vastaavia esiintyjiä.
Rage- ja Helloween -kuvat: Tony Lundberg
Mitenkäs Logomon kehuttu akustiikka kesti hevisoundit?
VastaaPoistaT.matti "Viki" Vikström
Oikein hyvin. Aikalailla sopiva voluumi ainakin yläkatsomoon asti.
VastaaPoista