Tallinnassa 16. toukokuuta osa 1 - Piritan luostari

Lauantai toukokuun puolivälissä oli passeli ajankohta päiväreissulle Tallinnaan. Vanteen Jussin isolla Chrysler -kaaralla suoritettu matka oli pääasiassa viinanhakuun suuntautunut, mutta koska aikaa perillä maissa oli useita tunteja, tuli se käytettyä kulttuurin parissa.

Eckerö Linen Finlandia -aluksella oli sattumalta vastassa entinen työkaveri, joka nykyään ahertaa aluksella muun muassa liikenteenohjaajana. Hän kertoi, että valitsimmepa hyvän päivän matkaa varten, koska eilen oli kuulemma ollut aivan sairaan kylmä. Eikä Tallinnassa tarvinnnut tosiaan palella, vaikka tuuli puskikin välillä reippaanlaisesti.

Keväästä ei etelänaapurissa voi oikein enää puhua, sillä nähdäkseni siellä oli jo täysi kesä. Vaikka matkaan Suomen ja Viron välillä ei ole kuin vajaat sata kilometriä, huomasi eron välittömästi esimerkiksi puiden lehdistä.

Koska laivalla ei ole oikein muutakaan tekemistä kuin juopotella, aloitimme kuskia lukuunottamatta kumoamaan maljoja ennen kuin paatti edes liikahti laiturista. Iso oluttuoppi ja 0,4 litran lonkero maksoivat molemmat viisi euroa. Enempää viittä euroa en mielelläni edes pulita, koska tuossakin on jo ryöstämisen makua.

Laivalta piti tietysti ostaa fölipullot kaupunkikohteita varten. Valitsin Pirita -likööriä, joka on 40-prosenttista virolaista tuotetta. Siitä pystyy mukavasti nappaamaan pieniä siivuja ilman suurempia irvistyksiä.

Jos oli viina Piritaa, oli Pirita myös ensimmäinen etappimme Tallinnassa. Tarkemmin Piritan luostarin rauniot.

Piritan luostari (viroksi Pirita klooster) oli luostari, josta on rauniot jäljellä Piritan kaupunginosan liepeillä. Paikka oli tarkoitettu sekä nunnille että munkeille, vaikka yleisesti sitä luullaankin entiseksi nunnaluostariksi. Sen nimi tulee Pyhästä Birgitasta.

Ajatus luostarin perustamisesta syntyi noin vuonna 1400 Tallinnan kauppiaiden piirissä. Vuonna 1407 tuli Vadstenan luostarista kaksi munkkia neuvomaan neuvomaan kauppiaita. Dolomiitista tehdyn rakennuksen perustaneista kauppiaista osa siirtyi luostariin munkeiksi.

Nykyinen, vuonna 2001 perustettu, Piritan luostari sijaitsee raunioitten naapurissa. Se muistuttaa ainakin toiselta sivultaan enemmän kylpylähotellia kuin uskonnollista rakennusta.

Raunioilla oli lisäksemme parisenkymmentä uteliasta. Meneillään näytti olevan myös kuvaussessiot, jossa mallina toimi pitkään keltaiseen mekkoon sonnustautunut tumma neitokainen.

Olen käynyt luostarissa pari kertaa aikaisemminkin. Paikka on todella vaikuttava rakennnelma ilman kattoakin. 

Vuoden 1980 kesäolympialaiset järjestettiin Neuvostoliiton pääkaupungissa Moskovassa. Olympialaisten purjehduslajit puolestaan pidettiin Tallinnassa Piritan satamassa. Samaan syystä saatiin valmiiksi pitkin 70-luvun loppua aloitetut Olympia Hotelli ja Tallinnan televisiotorni.

Piritan satamassa oli tuulista ja sumuista. Kävimme rannassa pyörähtämässä jonkun matkaa. Kummallista, että luostarin raunioilla ei tuullut lainkaan, mutta jo sadan metrin päässä siitä meinasi tukka lähteä päästä.