Tammisaaren keskusta osoittautui asemakaavaltaan sekavaksi. Parkki- ja ruokapaikkaa etsiessä meni aikaa. Samalla tuli katseltua kaupungin vilinää. Pari kertaa Tammisaaressa aikaisemmin käyneenä jotkut kulmat näyttivät sentään tutuilta.
Ruokapaikan löytäminen olikin kinkkisempi juttu. Olen viimeksi käynyt erään vaasalaislähtöisen pizzaketjun ravintolassa vuonna 2005. Toivottavasti en enää joudu käyttämään heidän palvelujaan, sillä yhtä onnettomia pitsoja saa jo hakemalla hakea. Eikä se näköjään riipu kokin taidoista.
Epäonnistuneen ruokailun pääteeksi päällimmäinen ajatus nälän ohella oli pettymys. Se kyllä lähti kun lompsimme kohti luonnonpuistoaluetta. Tammisaaren torilta sinne on ehkä kymmenen minuutin kävelymatka.
Hagenin ja Ramsholmenin lehtometsissä kasvaa pääosin jaloja lehtipuita, saniaisia ja kieloja. Högholmen muistuttaakin puolestaan tavallista eteläsuomalaista saaristomaisemaa mäntymetsineen ja kallioineen.
Ramsholmenissa vastaan tuli iso tanssilava- ja juhlapaikka. Voin kuvitella, että siellä saa hyvän meiningin aikaiseksi kun on tarpeeksi juotavaa ja kunnon bändi lavalla.
Nyt ei kuitenkaan kukaan ollut juhlatuulella. Ulkoilijoita näkyi koko alueella vain kourallinen. Kalsea keli ja sateen uhka ei varmasti houkutellut liikkeelle.
Vaikka ilma ei ollutkaan aurinkoinen, jäi Tammisaaren luonnonpuistosta oikein miellyttävät tuntemukset. Täytyy poiketa joskus uudelleenkin.
Oliko se rantakäärme?
VastaaPoistaT.Matti "Viki" Vikström
Kyllä. Makoili kiepillä kasvin päällä.
VastaaPoista