Viime vuoden loppupuolella pistin hänelle viestiä ja ehdotin tapaamista. Emme sopineet sen tarkemmin, vaan lupailin ottaa yhteyttä jahka olemme saapuneet paikalle. Yllätys oli kuitenkin melkoinen, kun hän käveli vastaan Karon Beachin rantakadulla heti toisena lomapäivänämme. Eipä muuta kuin lähimpään kuppilaan kaljalle ja kuulumiset vaihtamaan.
Paju toimi paikallisoppaanamme monena päivänä. Erään kerran hän ehdotti kohteeksemme saaren eteläkärjessä olevaa näköalapaikkaa Promthep Capea. Siellä kun olisi komeat maisemat ja hieno auringonlasku. Jälkimmäistä tapahtumaa emme jääneet odottelemaan, vaan taksi alle ja keskellä kirkasta päivää kohti niemenkärkeä.
Vakiotaksikuskimme oli kuulemma joutunut lähtemään Bangkokiin hautajaisiin. Hieromalaitoksen johtajatar soitti paikalle toisen tuttunsa. Hän osoittautui tuppisuiseksi noin kolmekymppiseksi naiseksi. Vaikkei mimmi sanonut sanaakaan, osasi hän käännellä rattia sujuvasti ja tunsi lähiseudut. Auto ei ollut mikään komea citymaasturi, mutta ei myöskään karjanajoa muistuttava lavataksikaan. Sellaisen kyydissä pelotti olla selvinpäin.
Matkaraporttini ensimmäisessä osassa kerroin Phuketin hurjasta liikennekultuurista, joka poikkeaa suuresti suomalaisesta. Promthep Capen reissullakin tapahtui ainakin yksi läheltä piti -tilanne. Länsimainen, noin kuusikymppinen partaveikko oli lähellä jäädä puristuksiin meidän ja parkkeeratun auton väliin, kun kuskimme paineli kaasua äijästä piittamatta. Onneksi hän ei loukannut.
Promthep Cape osoittaui oitis komeaksi paikaksi. Alhaalla kimmelsi meri. Ylhäällä mäen päällä oli jonkinlainen majakan ja temppelin yhdistelmä. Sisälle mennessä piti ottaa kengät pois, koska Buddhaa palvottiin kovasti ja sehän ei onnistu jalkineiden kanssa.
Pari paikallista neitokaista tuli temppelille rukoushommiin. Seurasin heidän touhujaan sivusta. Pian toinen huomasi minut ja ryhtyi juttelemaan. Olivat kuulemma saapuneet Patong Beachilta.
Patong on Phuketin yöelämän keskus ja sijaitsee Karon Beachin pohjoispuolella. Tyttöjen toimenkuvaa en tohtinut näin pyhässä paikassa selvitellä, mutta kenties heidät olisi illemmalla voinut bongata Patongin riennoista.
Alueella ei saanut juopotella eikä polttaa tupakkaa. Pekka Puska ja muut terveysintoilijat olisivat varmasti onnesta soikeina näin raittiissa ympäristössä.
Maisemien katselua häiritsi vain silmien kirvely. Noin 40 asteen paahteessa otsani alkoi muistuttaa Nautelankoskea. Se nimittäin syöksi nestettä solkenaan. Kulmakarvatkaan eivät pysäyttäneet moista virtaa. Lähes puolisokeana sain kumminkin otettua kohtalaisia valokuvia.
Paluumatkalla ajelimme eri reittiä kuin tullessa. Komeita maisemia riitti. Saaren eteläosassa oleva Rawai Beach vaikutti mukavan rauhalliselta paikalta. Se olisi varmaankin ollut parempi vaihtoehto lomanviettoon kuin hektinen Karon Beach. Mutta myöhäistä rutistaa kun on paskat housuissa.
Kata View Point oli upea näköalapaikka, jonne teimme pikku stopin. Sieltä näkyi Katan ja Karonin rannat.
Todella hienoja kuvia!
VastaaPoistaMahtavat maisemat oli joo! Löyty Thaimaan matkaoppaasta paikka !
VastaaPoista