Työpäivinä ajelen Aurajoen toiselta puolelta Hämeentietä pitkin Ristimäen ohi. Paikan tarkkaa sijaintia en ole tiennyt ennen viime viikkoa, jolloin kävin katsomassa tuota ihmettä arkeologiystäväni ja entisen työtoverini Timo Sepänmaan kanssa.
Kirkon jäännökset löydettiin vuonna 2013, mutta kaivauksia paikalla on suoritettu jo vuodesta 2010 lähtien. Peltoaukean keskeltä sijaitsevasta metsäsaarekkeesta on kirkon kivijalan lisäksi löydetty kalmisto sekä sitä kiertäneen kiviaidan perustukset.
Kalmistossa arvellaan olevan jopa kolmisensataa hautaa. Kyseessä on todennäköisesti ollut kristillinen hautausmaa, jonne on alettu kuopata ruumiita jo noin sata vuotta ennen kirkon rakentamista.
Ristimäen lienee toiminut 10-20 talon kirkkona, joten sitä on käyttänyt laajempi yhteisö kuin Ravattulan kylän väki. Puisen kirkon pituus oli noin kymmenen ja leveys noin kuusi metriä. Arkeologi Juha Ruokonen on luonnehtinut, että kyseessä on 2000-luvun merkittävin löytö Suomessa.
Ilmeisesti kaikki eivät ole Ruokosen kanssa yhtä vakuuttuneita Ristimäen historiallisesta arvosta. Poistuessamme paikalta, kaarsi auto eteemme tukkien tien. "Ettekö osaa lukea liikennemerkkejä?", kiivaalta vaikuttanut herra tivasi Sepänmaalta. Kohteelle kuulemma pääsisi jotain toistakin kautta. Ei auttanut, vaikka Sepänmaa vastasi käyneensä paikalla muutaman kerran aikaisemmin arkeologiporukan kanssa ja aivan samaa reittiä pitkin kuin tälläkin kertaa. "Kertokaa muillekin viherpiipertäjille, ettei tänne ole mitään asiaa!".
Tilanne ei sentään yltynyt käsirysyksi. Etsin kuumeisesti autosta jotain kättä pidempää, jolla olisin tarvittatessa urheasti puolustanut pinteessä ollutta ystävääni. CD-levyn kansi? Ei käy. Jääskrapa? Ei käy. Tyhjä puolen litran muovipullo? Hmmm... Lopulta tilanne laukesi, kun Sepänmaa antoi miehelle rahaa. Tämä nimittäin vaati viisi euroa "tienkäyttömaksua". Kaikkea sitä onkin.
Oli oma mokani, kun en muistanut / tiennyt virallista tietä... Ja saipahan maanomistaja takuutyydytyksen...
VastaaPoistaTimo Sepänmaa