Päiväretki Nauvon Berghamniin

Kesäkuun puolivälissä teimme muutaman kaverin kanssa päiväreissun Nauvon Berghamniin. Kyseessä on Nauvon pääsaaren eteläpuolella sijaitseva 64 hehtaarin kylä ja saari, johon ihastuin kovasti ensivisiitilläni viime pääsiäisenä.

Osallistuin tuolloin Seilin saaren järjestämään risteilyyn, joka poikkesi Berghamnin ja Brännskärin saarilla. Etenkin Berghamn teki melkoisen vaikutuksen. Tarkemmin aiheesta löytyy linkistä http://kaislatuuli.blogspot.com/2019/05/paasiaisristeily-nauvossa-osa-2-berghamn.html

Tällä kertaa Berghamnin matkan järjesti Arkipelagia-seura, joka vaalii Saaristomeren luontoa ja kulttuuria. Kolmekymmentä nopeinta mahtui mukaan ja minähän kiirehdin välittömästi lähettämään sähköpostia ilmoituksen huomattuani. Saari oli koettava uudelleen näin keskikesän kynnyksellä.

Vaikka reissu tulikin hiukan äkkiä pääsiäisen jälkeen, en kokenut sitä minään toistona. Lähtöpaikka, porukka ja alus olivat erilaiset kuin keväällä ja saaren luonto aivan toisenlainen.

Lähtöpäivää odotellessa ryhmämme kokoonpano vaihtui radikaalisti. Lopulta mukana oli neljä henkilöä, joten mahduimme kaikki samaan autoon. Mikäli originaali kokoonpano olisi pysynyt koossa, olisimme turvautuneet Saaristobussiin. Berghamniin lähtö oli ajoitettu niin, että bussilla Nauvon Pärnäisiin tulevat ehtivät mukaan.

Venematka Berghamniin kesti ennakkotiedoista poiketen vähemmän kuin ilmoitetun tunnin. Tosin niin kauniilla kelillä merellä olisi viihtynyt kauemminkin.

Saarella porukka jaettiin kahteen ryhmään ja lähdimme kiertämään luontopolkua. Pitkin niittyjä, ketoja ja kallioita edennyt kierros sekä alkoi että päättyi Västerbyn kalastajatilan pihalle. Talo on sisustettu 1940- ja 50-lukujen saaristolaistyyliin.

Arkipelagia-seuran aktiivit olivat mukavaa porukkaa. Matti, Martti ja Oili toimivat oppaina ja kertoivat sekä saaristoluonnosta että tietysti itse Berghamnista sitä sun tätä. Retkeläiset kuuntelivat korvat höröllä.

Berghamnissa ja lähisaarilla on aikoinaan asunut peräti kuusikymmentä ihmistä. Nykyään kanta-asukkaita on vain neljä. Yhteysalus käy saaren laiturissa, joten aivan eristyksissä ei sentään tarvitse olla.

Berghamnin pohjoisosa on Saaristomeren kansallispuistoa. Kylä on osa Museoviraston valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määrittelemää Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutusta.

Monet ulkosaaret tuntuvat olevan oikeita käärmeparatiiseja. Niitä piisaa varmasti Berghamnissakin. Nyt kohdalle osui vain kivimuurilla lämmitellyt yksinäinen rantakäärme. Sitäkään en itse huomannut, mutta vinkistä löytyi ja sain otettua mielestäni onnistuineita kuvia.

Yllä olevan foton lähetin vajaa viikko sitten YLEn aamutelevision kesäkuvakisaan. Se näytettiin suorassa lähetyksessä tiistaina 25. kesäkuuta.

Muita mainittavia eläimiä saarella olivat kyhmyjoutsen kahden poikasensa kanssa, Katjan jalkaa pitkin kiivennyt nymfipunkki ja laiduntavat lehmät, joista ei tosin näkynyt muita elonmerkkejä kuin lantakasat siellä täällä.

Pääsiäisristeily Nauvossa osa 3 - Brännskär

Seilin saaren yrittäjien järjestämään ja M/S Norrskär-aluksella tehtyyn pääsiäisristeilyyn Nauvossa tuli pikku muutoksia heti reissun alkuvaiheessa. Edellisessä blogikirjoituksessani sanoin ja kuvin kertomastani Berghamnista ei suinkaan suunnattukaan Gullkronan saareen, vaan Brännskäriin. Syynä moiseen oli Gullkronan vielä pääsiäisen aikoihin keskeneräisenä ollut laituriremontti.

Minulle ohjelmamuutos oli sinänsä samantekevää, koska en ollut aiemmin käynyt Gullkronassa tai Brännskärissä. Gullkronaan alkaa kesällä reitti Turusta, joten varmaan hyppään kyytiin jossain vaiheessa suvea. Taisi olla vaan parempi, että nyt käytiin Brännskärissä.

Brännskär on Nauvon eteläosassa sijaitseva saari, jossa kalastajatila ja venesatama. Noin 50 hehtaarin saarelle on rantautunut lähivuosina uudisasukkaita. Nykyään siellä asuu ympärivuotisesti neljä aikuista ja kaksi pientä lasta.

Brännskärin saaristotilan omistaa Turunmaan Saaristosäätiö, joka vuokraa sitä saaren asuikkaille. Säätiön pyrkimyksenä on edistää ulkosaariston asutusta ja elinkeinoja sekä pitää huolta siitä, etteivät saaristotilat jäisi pelkästään kesämökki- ja vapaa-aikakäyttöön.

Saarelle muutama vuosi takaperin muuttanut Simon Strömsund kiiruhti cajun-rumpunsa kanssa laiturille paattiamme vastaan. Mukana oli hänen appiukkonsa Benny Törnroos kitara kourassa.

Kaksikko veteli jonkun reippaan viisun ruotsiksi ristely-yleisömme ihmetellessä meininkiä. Tulkitsin tämän tervetuliaisseremoniaksi. Enpä muista moista vastaanottoa ennen saaneenikaan.

Näyttämötaiteen ohjaajaksi aikoinaan valmistunut Strömsund osoittautui loistavaksi tarinankertojaksi ja on varmasti oiva promootiohenkilö Brännskärille. Kuuntelin hänen juttujaan saaren historiasta ja nykypäivästä suorastaan korvat höröllä.

Brännskärin asukkaat ovat mukana monessa rakennusprojektissa. Yhdistetty satamakonttori- ja kahvila on pystytetty Nauvosta tuoduista hirsistä komeaksi uudistaloksi.

Muutaman sadan metrin päässä satamarannasta kohoaa mökkikylä, jossa rakennelmat tehdään käsityönä. Yksi mökki kaikkine mukavuuksineen olikin jo käytössä, vaikka miljöö oli muuten kovin myllätty ja keskeneräisen näköinen.

Simon Strömsundin vetemä opastuskierros ei olisi parempi voinut olla. Varmasti monikymmenpäisestä ryhmästämme löytyy tulevaisuudessa paljon Brännskärin kävijöitä. Tiedänkin jo erään, joka on vierailumme jälkeen ehtinyt tarkemmin tutustua tarkemmin mökkikylän tarjontaan.

Pääsiäisristeily Nauvossa osa 2 - Berghamn

Nauvon satamasta lähtenyt saaristoristeily vei 49 matkalaista ensimmäiseksi Berghamnin saarelle. Paikka oli minulle muuten vieras, mutta Utön ja Jurmon matkoilla yhteysalus on poikennut saaren laiturissa.

Joku varmaan ihmettelee osanosattajalukua 49. Se perustuu se siihen, että eräs henkilö ryhmästämme puuttui tältä loppuunmyydyltä viidenkymmenen hengen risteilyltä. Hän kun ei saanut toimeksi ilmoittaa asiasta ajoissa järjestäjille tai edes minulle, joka olisin voinut hoitaa homman hänen puolestaan jos se kerran oli aivan ylivoimaista. Tällöin joku onnellinen olisi päässyt tilalle ja saanut nauttia mahtavasta päiväretkestä!

Kun M/S Norrskär-aluksemme kaarsi kohti Berghamnin rantaa, oli näky silmiähivelevän kaunis. Paatin uumenista kiipesivät loputkin retkeläiset kannelle napsimaan kuvia.

Berghamn on Nauvon pääsaaren eteläpuolella sijaitseva saari ja kylä. Kooltaan se on 64 hehtaaria ja siellä asuu ympärivuotisesti puolen tusinaa ihmistä. Yhteysalus M/S Eivor liikennöi saareen säännöllisesti Nauvon Pärnäisistä.

Berghamnia ovat satamapaikkana käyttäneet jo viikingit. Maakirjojen mukaan saarella on asuttu jo 1500-luvulla. Asukkaat elättivät itsensä kalastuksella, hylkeenpyynnillä, karjaa pitämällä ja linnustuksella. Suurimmillaan Berghamnin asukasluku oli 1800-luvun lopulla, jolloin asukkaita oli nelisenkymmentä. Saarelle saatiin sähköt 1980-luvulla.

Berghamnin pohjoispuoli on Saaristomeren kansallispuistoa. Perinnemaiseman osana on Västerbyn kalastajatila, joka sisustettu 1940- ja 50-lukujen saaristolaistaloksi.

Berghamnin kylä on muodostunut tiiviistä taloriveistä. Venevaja ja ranta-aitta ovat olleet kalastuselinkeinon kannalta keskeisiä rakennuksia. Kylä on osa Museoviraston valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määrittelemää Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutusta.

Saarella on säilynyt vanha laidunmaisema. Västerbyn kalastajatilan tontilla saa telttailla ja sen ympäristössä on kaksi pari kilometriä pitkää luontopolkua.

Berghamnin luontotupa löytyy Västerbyn rantavajasta. Esillä on kalastusaiheinen näyttely.

Noin puolentoista tunnin Berghamn-etappimme aikana Västerbyn talo jäi allekirjoittaneelta kurkkaamatta. Venevaja ja ranta kun kiinnostivat enemmän.

En ole aivan varma seurasimmeko luontopolkua kuinka pitkälle, mutta ainakaan korkean kallion päälle päästyäni en enää tiennyt polusta tuon taivaallista. Sen sijaan maisemat olivat aivan huikeat, eikä luontopolulla tallustelu ollut enää juurikaan mielessä.

Vaatetusta oli pakko vähentää viimeistään kallion laella. Berghamniin saapuessamme aurinko alkoi porottaa oikein tuelta ja keli oli aivan erilainen kuin aamulla lähtiessämme Nauvon satamasta. Siellä sai hytistä ja puhallella höyryä.

Berghamn osoittautui niin hienoksi kokemukseksi, että suunnitelmissani on jo uusintavisiitti. Se tapahtuu todennäköisesti kesäkuussa.