Tiina Uittamon kesässä

Loppuvuoden harmaan kelin keskellä on hyvä palata alkukesän tunnelmiin. Kuvat ovat Turun Uittamon Paviljongin ympäristöstä, jossa olin eräänä aurinkoisena sunnuntaipäivänä kuvausretkellä entisen työkaverini Tiinan kanssa.

Kysyin Tiinaa ensimmäisen kerran kameran eteen kesällä 2005. Kuvasin tuolloin vielä filmille, mikä nyttemmin tuntuu aika kaukaiselta kun on tottunut yhden tai kahden ruudun sijasta ottamaan samasta tilanteesta parikymmentäkin kuvaa. Sitten tulikin vuosien tauko, mutta lähivuosina olemme silloin tällöin käyneet kuvaamassa kelien salliessa.

Edellisenä ehtoona Uittamon tanssipaikassa oli esiintymässä nostalgiaorkestereja, jotka keräsivät paikalle monisatapäisen yleisön. Olin itsekin diggailemassa kasarihevi- ja suomirock-covereita.  

Sunnuntaina aurinko porotti paikoin vähän liiankin kovasti. Ihme kyllä paviljongin kallioilla ei juurikaan ollut ihmisiä, vaikka tuollaisena päivänä olisi luullut olevan melkeinpä ryntäys. Olihan kyseessä alkukesän hienoin ilma. 

Tiina oli yhtä upea ja kuvauksellinen kuin aina ennenkin. Suunnitelmissa oli loppukesän mittaan ottaa lisääkin kuvia, mutta aikataulut ja säänhaltijat pistivät kapuloita rattaisiin. Toivottavasti ensi vuoden puolella onnistuu. 

Muutama vanhempi fotosessio linkeissä: 

https://kaislatuuli.blogspot.com/2018/10/tiina-tuulisessa-kuuvassa.html

https://kaislatuuli.blogspot.com/2021/04/kantrimeininkia-kylamaessa.html

http://kaislatuuli.blogspot.com/2022/07/tiina-kesaisessa-saaronniemessa.html

Cover Fest 23 Uittamolla

Viime viikon lauantaina rokattiin Turun Uittamon Paviljongissa neljän coverbändin voimin. Ulkolavalle nousivat porilainen Aces DC, turkulaiset Jailbreak ja Luuvitonen sekä nurmijärveläinen Bad Apples.

Kun joskus keväällä huomasin keikkamainoksen, oli aivan selvää, että tuonnehan on mentävä. Päivämäärä vaikutti juuri sopivalta kesän kynnyksellä. Vuosi takaperin Luuvitosen keikka Uittamolla oli oikein onnistunut ja paikka vaikutti hyvältä. 

Niin hullulta kuin kuulostaakin, oli tuo vuoden takainen debyyttini Uittamon Paviljongissa. Alue on toki ulkopuolelta tuttu, mutta en ollut aiemmin käynyt aitojen sisällä mitään orkesteria katsomassa. Pääasiassa siellä järjestetään iskelmä- ja tanssi-iltamia, jotka eivät varsinaisesti ole alaani.

Normaalista poiketen Cover Festin lava olikin pihamaalla tanssilavan ulkopuolella. Onnistunut ratkaisu ainakin siinä mielessä, ettei tarvinnut rampata hakemaan juotavaa rakennuksen ulkopuolella sijaitsevista anniskelupisteistä.

Lavan vierustalla ollut anniskeluvaunu oli tosin siitä merkillinen, että sieltä puuttuivat hintatiedot. Kun kyselin myyjätytöltä missä juomien hinnat mahtavat lukea, päästi hän vienon hymyn ja ihmetteli kysymystäni. Tilauksen tehtynäni selvisi, että oluttuoppi 0,4 litraa maksoi 6,90 euroa. 

Tietääkseni on lainvastaista olla ilmoittamatta hintoja. Portin vieressä olevassa juomapisteessä sentään oli tussilla kirjoitettu A4:lle sekä oluen että lonkeron hinnat. 

Iltapäivällä alkaneen tilaisuuden ensimmäinen yhtye oli AC/DC-tribuutti Porista, Aces DC. Hölmöllä nimiväännöksellä varustettu bändi oli ennakkoluuloistani huolimatta varsin mainio. Laulaja näytti lätsä päässä aivan Brian Johnsonilta ja äijän liikkeetkin oli opeteltu tarkkaan aussibändin musiikkivideoita vahtaamalla. Sama homma toisella kitaristilla, joka oli melkoinen Angus Young-klooni. 

Seuraavana vuorossa oli jo yli kymmenen vuotta keikkaillut, pääosin 80-luvun heviä soittava turkulainen Jailbreak. Repertuaariin kuuluu muun muassa Twisted Sisterin, Black Sabbathin ja WASPin tuotantoa. 

Yhtyeessä vaikuttaa sen tason konkareita, että homma sujuu takuuvarmasti. En ole koskaan Jailbreakin keikalla ollessani kaivannut kahta kitaraa, koska Jari Salonen hoitaa homman tyylikkäästi yhdelläkin kuusikielisellä. Myös laulaja Ansu Aaltolehto osaa asiansa paremmin kuin joku karvainen äijä, jollainen monen bändin keulilla yleensä näkyy. 

Jailbreakin settilista on varman päälle rakennettu. Ymmärrän toki, ettei valtaosa yleisöstä tunne esimerkiksi Helixiä, Krokusta tai MSG:tä, mutta varmasti niidenkin tuotannosta löytyisi hyvää materiaalia. 

Luuvitonen on keikkaillut ahkerasti ainakin Turun seudulla jo vuosia. Yhtye esittää taidokkaasti Yön, Klamydian ja Popedan tuotantoa. Esiintymisiin on panostettu, löytyy savua ja joskus jopa puhallinosastokin. Vierailevina tähtinä on nähty muun muassa entinen Yö-kitaristi Daffy Terävä.

Uittamolla Luuvitonen tarjosi kunnon shown, jossa luotettiin takuuvarmoihin radiohitteihin. Niitä yleisö osaa hoilata mukana vaikka unissaan. Yhtyeen laulaja Vince Viki Söderlund on hyvä esiintyjä ja saa porukan helposti mukaansa. 

Päivän päättänyt Bad Apples tulee Nurmijärveltä. Orkesteri oli minulle tuntematon, eivätkä odotukset olleet järin korkealla. Mutta kun ensimmäinen biisi lähti ja laulajamimmi sai suunsa auki, niin jumalauta! Meno oli suorastaan sairaan kova.

Viisihenkinen yhtye esitti Guns N' Rosesin hittejä. Paradise City, You Could Be Mine, Don't Cry ja muut helmet kuulostivat pimenevässä illassa hemmetin hyvältä. Kitaristikin näytti aivan esikuvaltaan Slashilta. 

Vaikka Cover Fest olikin pitkä rupeama alkaen jo kello 16:30, kului aika yllättävän nopeasti. Todennäköisesti osallistun ensi vuonnakin, mikäli tapahtuma vaan järjestetään. Ajankohtahan oli erinomainen.  

Uittamon rannassa 4. helmikuuta

Eilisellä kauppareissulla tuli samalla käytyä kivenheiton päässä Turun Vähäheikkiläntien Lidlistä sijaitsevalla Uittamon rannalla.

Kun tuulta ei ollut lainkaan, ei pakkanenkaan tuntunut missään. Kännykkäni näytti lukemaa -6. Ulkoiluilma oli mitä loistavin.

Uittamo on asuinlähiönsä ohella tunnettu tanssipaikastaan, joka sijaitsee komealla paikalla korkealla kallion päällä Pitkänsalmen rannalla. En tiedä millainen käyttöaste sillä nykyään on, mutta näkemieni mainosten perusteella jalalla pistellään koreasti vähintään jonkun kerran kesässä. Mikäli itse moista harrastaisin, olisi Uittamon Paviljonki ainakin miljöönsä puolesta vallan mainio.

Paviljonkin yhteydessä on ravintola, jonka aukioloista ei siitäkään osaa sanoa sen kummempaa. Terassilta on hienot näkymät Pitkällesalmelle ja Hirvensalon saareen.

Eräs turkulaiskitaristi kertoi aikoinaan usein viettäneensä aikaansa terassilla lonkerolasi kourassa. Hän olikin kovin pettynyt kun paikka sulkeutui jokunen vuosi sitten. Muistaakseni luin paikallislehdestä, että kuppila aukaistiin uudelleen, mutta tästäkin tiedosta on jo aikaa.

Parkkipaikan ja rannan väliä kävellessäni mieleen muistui muutama vuosi sitten harrastajamalli Nellin kanssa otetut kuvat. Alkukesällä 2017 alue näytti varsin erilaiselta kuin helmikuussa.  Linkissä http://kaislatuuli.blogspot.com/2017/06/fotosessiot-uittamolla-osa-2.html

Uittamon rannassa 24. marraskuuta

Viime viikonloppu oli siitä harvinainen, että en muista koko 17-vuotisen postiurani aikana tehneeni ylitöitä sekä lauantaina että sunnuntaina. Amerikasta Suomeen rantautuneen villityksen, Black Fridayn, aiheuttama pakettiruuhka tietysti vaati henkilöstöä lajittelukeskukseen sumaa purkamaan ja kun kerran kysyttiin hommiin, niin vastasin myöntävästi.

Ulkoilun ja valokuvausharrastuksen kannalta kelit Turun seudulla olivat erinomaiset menneenä viikonloppuna. Tietysti juuri silloin kun nostelin selkä märkänä paketteja ja olin estynyt lähtemään luonnon helmaan.

Ehdin kumminkin käydä lauantaina töiden jälkeen ja sunnuntaina ennen töitä hetken kameraakin ulkoiluttamassa.

Lauantaina kerkesin nippa nappa ennen auringonlaskua Turun Uittamon rantaan. Jonkinasteisina bravuureinani pitämäni vastavalokuvat kaislikosta olivat jälleen kohteena, kun juuri muuta kuvattavaa ei ollut ja valokin hiipumaan päin.

Lähetin kylttikuvan Facebookin suosittuun  -ryhmään. Siellä sitä on kommentoitu niin paljon, etten ole enää edes jaksanut lukea kaikkia postauksia. Hyvässä hengessä se kuitenkin on ihmisiä kiinnostanut, enkä ole huomannut ketään puritanistia mussuttamassa esimerkiksi vandalismista.

Alkuperäinen kirjoitusasu on tietysti "Asiaton oleskelu laitureilla kieletty". Joku spede on raaputtanut ensimmäisestä sanasta alkukirjaimen pois, jolloin lauseen merkitys muuttuu radikaalisti. 

Kännykkäni soi pistellessäni kameraa takaisin laukkuun. Kaveri Kivikartiontieltä soitteli ja pyyteli ryyppäämään. Oli kuulemma lasti viinaa saapunut oikein kotiinkuljetuksella ja nyt sitä sitten piti ruveta tuhoamaan. Mutta sellainen ei tällä kertaa käynyt päinsä.

Fotosessiot Uittamolla osa 2

Toukokuun viimeisenä päivänä Turun Uittamolla toteutettu fotosessio harrastajamalli Nellin kanssa onnistui mielestäni niin hyvin, että runsaan kuvasaldon takia täytyi jakaa blogijuttu kahteen osaan. Muuten olisi tullut liikaa materiaalia samaan syssyyn.

Ensimmäisessä erässä oltiin Pitkäsalmen rannalla kalliolla, kun taas tämä lokaatio on siitä noin sadan metrin päässä metsikössä. Myöhästyneen kevään takia olivat lehdet tulleet puihin vasta kuvauspäivän aikoihin ja luonto vihreäksi.

Vähän mietin riittääkö metsässä valoa tarpeeksi, mutta kuvista tulikin pirun hyviä. Nelli oli aivan loistava malli ja luulisin, että kesän mittaan tulee jossain vaiheessa vielä uutta kuvasettiä.

Fotosessiot Uittamolla osa 1

Toukokuun viimeisenä päivänä olin turkulaisen harrastajamallin Nellin kanssa Turun Uittamon tanssipaviljonkin lähistöllä kuvaamassa. Alueella on niin metsikköä kuin Pitkäänsalmeen rajoittuvaa rantakalliotakin. Miljööt ovat olleet kauan mielessäni ja nyt niitä tuli vihdoin käytettyä.

Kuvausilmasta voisi purnata melkein aina, mutta loppupeleissä kaikki menikin paremmin kuin odotin. Alkuun tuntui vaan turhan tuuliselta ja kylmältä, kuten melkein koko toukokuukin. Pisteet Nellille, vaikka taisikin hiukan vilu tulla.