Kainuun reissu osa 8 - Taistelijan talo ja Viisikon linja

Lieksa oli yksi luonto- ja sotahistoriallisen Kainuun matkamme kohteista. Se ei ole Kainuuta, vaan Pohjois-Karjalaa, mutta niputettakoon se tässä yhteydessä saman otsikon alle. 

Matkasuunnitelmamme pääosin laatinut Sunttu Sundell oli onkinut esille Itä-Suomen sotatantereita. Kaikkia ei ole mahdollista käsitellä omina blogijuttuina, vaikka varmasti jokainen taistelupaikka olisikin sen arvoinen.

Poikkesimme myös Ilomantsin Hattuvaaran kylässä Taistelijan talon pihapiiriä tutkimassa. Talo on rakennettu vuonna 1988 sotiemme veteraanien kunniaksi. Valitettavasti se ei ollut auki enää viikolla 35, jolloin olimme tien päällä. Sundell tosin ehti jo keskikesän matkallaan tutustua rakennuksen sisältöön. 

Hattuvaara sijaitsee noin 40 kilometriä Ilomantsin keskustasta koilliseen ja Hattuvaarasta 16 kilometriä itään Virmajärvellä olevassa saaressa on Suomen ja EU:n itäisin piste. Pelkästään Hattuvaara on 70 kilometriä idempänä kuin Pietari. 

Talvisodan syttyessä Viisikon linja Lieksan Hatunkylässä oli parhaiten varusteltu puolustusasema Lieksassa. Se rakennettiin vuonna 1939 ylimääräisten kertausharjoitusten aikana.

Neuvostojoukot hyökkäsivät asemaa vastaan 9. joulukuuta 1939. Hyökkäys pystyttiin torjumaan ja puna-armeija vetäytyi jouluaattona takaisin rajan taakse. 

Viisikon linjaa vahvistettiin välirauhan aikana. Sitä ei kuitenkaan tarvittu jatkosodassa, koska etulinja oli kauempana Pielisjärvestä. 

Alueen metsissä on yhä jäljellä massiiviset panssariesteet. Aikoinaan todennäköisesti hevospelein liikutetut kivenjärkäleet herättävät kummasti kunnioitusta. 

Kainuun reissu osa 7 - Raatteentie ja Raatteenportti

Viikolla 35 viime vuonna tehdyn Kainuun matkan yksi pääkohteista oli Raatteentie ja Raatteenportti Suomussalmella. 

Raatteentiellä käytiin yksi Talvisodan ratkaisutaisteluista. Suomussalmelle hyökänneiden neuvostojoukkojen tehtävänä oli katkaista Suomi kapeimmalta kohdaltaan ja tukkia maayhteydet Ruotsiin. Suomussalmen taisteluissa suomalaiset saivat merkittävän torjuntavoiton ja suuren määrän sotasaalista. 

Raatteentien varrella on muistomerkkejä, jotka kunnioittavat sekä tuhotun ukrainalaisen 44. divisoonan että suomalaisten sankarivainajien muistoa. Tien varrella ja metsissä maatuu noin viiden tuhannen sotilaan jäännökset. 

Raatteetien 18 kilometrin mittainen tie ei nykymuodossaan ole juuri tavallista maaseututietä kummempi. Ruumiita ja panssarivaunuja ei loju ojissa, eikä tavallinen sunnuntaiajelija osaisi hevin yhdistää mitä siellä on aikoinaan tapahtunut. 

Raatteenportti ympäristöineen on 60 hehtaarin kokoinen museoalue. Talvisotamuseon lisäksi siellä on sotamuistomerkkejä ja luontopolkuja. Taistelupaikoilla on entisöityjä neuvostoliittolaisten ja suomalaisten sotilaiden majoituksia. Panssarivaunut, tykit ja muu sotamateriaali ovat talvisodan aikaista.  

Vaikka luontopolkuja on tullut kierrettyä useita vuosien varrella, oli Raatteenportin ympäristön metsissä kiemurrellut polku varmasti pysähdyttävin. 

Luontopolku päättyy Talvisodan monumentille. Kyseessä on kenttä, johon on aseteltu kiviä muistoksi Suomussalmen taisteluissa 1939-1940 kaatuneille sotilaille, niin suomalaisille kuin venäläisillekin. Keskellä kenttää on iso muistomerkki, joka on kunnianosoitus kaikille talvisodan veteraaneille. 

Suomalaisten menetykset Suomussalmen taisteluissa olivat noin 900 miestä. Puna-armeijan sotilaita kaatui arvion mukaan noin 24 000. Talvisodan aikaisen nauvostodivisioonan vahvuus oli noin 17 500 miestä ja puna-armeija ylitti Suomussalmen rajan kahden divisoonan voimin. Toinen niistä tuhottiin lähes kokonaan. 

Noin kolmen hehtaarin alueelle levittätyvän ja 17 000 kivenlohkaretta käsittävän monumentin keskellä on Avari syli-niminen muistomerkki. Siinä on 105 vaskikelloa, jotka yksi jokaista talvisodan päivää kohden. 

Raatteenportin Talvisotamuseo on uudistettu vuonna 2014. Samassa rakennuksessa on myös Jatkosotamuseo. Näyttelytilaa on satoja neliöitä ja sen voi kiertää joko omatoimisesti tai oppaan avustuksella. 

Vartin mittaisen dokumenttielokuvan jälkeen Kanttiini Päämajan isäntä neuvoi seurueemme salin puolelle, jossa aikaa kului tutkiessa laajaa museoesineistöä.