Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomussalmi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomussalmi. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 3. huhtikuuta 2022

Kainuun reissu osa 7 - Raatteentie ja Raatteenportti

Viikolla 35 viime vuonna tehdyn Kainuun matkan yksi pääkohteista oli Raatteentie ja Raatteenportti Suomussalmella. 

Raatteentiellä käytiin yksi Talvisodan ratkaisutaisteluista. Suomussalmelle hyökänneiden neuvostojoukkojen tehtävänä oli katkaista Suomi kapeimmalta kohdaltaan ja tukkia maayhteydet Ruotsiin. Suomussalmen taisteluissa suomalaiset saivat merkittävän torjuntavoiton ja suuren määrän sotasaalista. 

Raatteentien varrella on muistomerkkejä, jotka kunnioittavat sekä tuhotun ukrainalaisen 44. divisoonan että suomalaisten sankarivainajien muistoa. Tien varrella ja metsissä maatuu noin viiden tuhannen sotilaan jäännökset. 

Raatteetien 18 kilometrin mittainen tie ei nykymuodossaan ole juuri tavallista maaseututietä kummempi. Ruumiita ja panssarivaunuja ei loju ojissa, eikä tavallinen sunnuntaiajelija osaisi hevin yhdistää mitä siellä on aikoinaan tapahtunut. 







Raatteenportti ympäristöineen on 60 hehtaarin kokoinen museoalue. Talvisotamuseon lisäksi siellä on sotamuistomerkkejä ja luontopolkuja. Taistelupaikoilla on entisöityjä neuvostoliittolaisten ja suomalaisten sotilaiden majoituksia. Panssarivaunut, tykit ja muu sotamateriaali ovat talvisodan aikaista.  

Vaikka luontopolkuja on tullut kierrettyä useita vuosien varrella, oli Raatteenportin ympäristön metsissä kiemurrellut polku varmasti pysähdyttävin. 




Luontopolku päättyy Talvisodan monumentille. Kyseessä on kenttä, johon on aseteltu kiviä muistoksi Suomussalmen taisteluissa 1939-1940 kaatuneille sotilaille, niin suomalaisille kuin venäläisillekin. Keskellä kenttää on iso muistomerkki, joka on kunnianosoitus kaikille talvisodan veteraaneille. 

Suomalaisten menetykset Suomussalmen taisteluissa olivat noin 900 miestä. Puna-armeijan sotilaita kaatui arvion mukaan noin 24 000. Talvisodan aikaisen nauvostodivisioonan vahvuus oli noin 17 500 miestä ja puna-armeija ylitti Suomussalmen rajan kahden divisoonan voimin. Toinen niistä tuhottiin lähes kokonaan. 

Noin kolmen hehtaarin alueelle levittätyvän ja 17 000 kivenlohkaretta käsittävän monumentin keskellä on Avari syli-niminen muistomerkki. Siinä on 105 vaskikelloa, jotka yksi jokaista talvisodan päivää kohden. 











Raatteenportin Talvisotamuseo on uudistettu vuonna 2014. Samassa rakennuksessa on myös Jatkosotamuseo. Näyttelytilaa on satoja neliöitä ja sen voi kiertää joko omatoimisesti tai oppaan avustuksella. 

Vartin mittaisen dokumenttielokuvan jälkeen Kanttiini Päämajan isäntä neuvoi seurueemme salin puolelle, jossa aikaa kului tutkiessa laajaa museoesineistöä. 


















perjantai 1. huhtikuuta 2022

Kainuun reissu osa 5 - Hiljainen kansa

Hiljainen kansa on Suomussalmella sijaitseva Reijo Kelan vuonna 1988 suunnittelema ympäristötaideteos. 

Se lukeutui Kainuun reissumme kohteisiin ollen sopivasti Valtatie 5:n varrella, jota pitkin olisimme joka tapauksessa ajelleet. 

Pelto on vuodesta 1994 täytetty noin tuhannella variksenpelättimen kaltaisella hahmolla, joiden päät on tehty turpeesta ja vartalot puukepeistä. Kaksi kertaa vuodessa niille puetaan uudet vaatteet. 

Kesäisin alueella toimii Niittykahvila, joka on laajahko rakennuskompleksi. Itse en kahvia juo, joten investoin maittaviin käristemakkaroihin. Toinen pötkylä oli porosta tehtyä ja toinen tavallista, mutta en huomannut niissä juurikaan eroa. 





Vaikka Hiljainen kansa näyttää leppoisalta paikalta, en kumminkaan suosittele sitä pikkulapsille tai Lapin reissulta palaaville, viikon ryypänneille, mandoliinikrapulassa riutuville henkilöille. Ei välttämättä mielenterveydellisesti paras vaihtoehto.

Pellolla saisi varmasti myös kuvattua mainion musiikkivideon tai jopa kauhuelokuvan. Ei vaatisi suurta mielikuvitusta herättää turvepäät eloon ja nähdä niiden zombimaisesti vaappuvan kohti valtatietä etsimään tuoretta lihaa.