Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jan Karlsgården. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jan Karlsgården. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 22. syyskuuta 2024

Ahvenanmaalla osa 2 - Kastelholman linna

Elokuisella Maarianhaminan reissulla ei tarvinnut olla jalkamiehenä koko aikaa. Suunnittelimme reviirin laajentamisesta kaupungin ulkopuolelle jo ennen matkaa ja yksi vaihtoehdoista oli Kastelholman linna.

Kastelholmaan olisi päässyt bussillakin, mutta retkeen olisi kulunut suunnilleen puoli päivää. Tosin mikäpä kiire kauniina hellepäivänä olisi ollutkaan. Sattui kuitenkin niin mukavasti, että järjestyi kuski, jonka autossa pääsimme maakuntakierrokselle. 

Kastelholman linna, ruotsiksi Kastelholms slott, sijaitsee Ahvenanmaan Sundissa. Linnaa alettiin rakentamaan 1300-luvun loppupuolella ja seuraavan vuosisadan alussa siitä tuli Ahvenanmaan hallinnollinen keskus. 




Linna piti asemansa vuoteen 1634, jolloin Ahvenanmaa liitettiin lääniuudistuksessa Turun lääniin. Tämän jälkeen se rappeutui nopeasti ja vuoden 1745 tulipalon jälkeen linnaa käytettiin enää viljavarastona. Raunioiden ensimmäiset konservoinnit tehtiin 1890-luvulla ja museoksi varastona toiminut pohjoissiipi otettiin 1930-luvulla. 

Kastelholman linna muodostuu päälinnasta ja sen pohjoispuolella olevasta esilinnasta, joka on noin kaksi kertaa päälinnan levyinen. Päälinnan mitat ovat 30x20 metriä, esilinnan 45x25 metriä. 

Linna perustettiin alkujaan noin 1,7 hehtaarin saarelle, jonka rantalinjan ulkopuolella kiersi muutama paalurivi maihinnousun estämiseksi. Aikoinaan portin ulkopuolella on luultavasti ollut laskusilta. Päälinnassa sijaitsee kolmikerroksinen siipirakennus, niin sanottu palatsi. Linnassa on ollut myös kappeli, mutta sen sijaintia ei tiedetä. 




Olen takavuosina vieraillut Kastelholmassa useita kertoja. Edellinen visiitti oli vuonna 2012, josta paikat eivät olleet mihinkään muuttuneet. Mieleen on myös jäänyt, että kesällä 1995 linna oli suljettu remontin takia.





Kastelhoman linnan kupeessa sijaitsee vankilamuseo Vita Björn eli Valkoinen karhu. Se rakennettiin 1874 tutkintavankilaksi ja toimi vuoteen 1975 asti. Talo oli jaettu kahtia, toisella puolella olivat vangit ja toisella vanginvartija perheineen. 

1980 rakennus kunnostettu ja 1985 museoksi avattu rakennus on mennyt allekirjoittaneelta aikaisemmilla käynneillä vallan ohi. Nyt sekin tuli nähtyä, eikä voinut kuin hämmästellä järjestelyjä. Mahtanut olla auvoisaa eloa talossa, jossa vangit ovat lukittuna ahtaisiin selleihin ja seinän takana vartija perheineen mässäilee höyryävien lihapatojen ääressä. 

Kummastelin museohoitajan reaktiota ottaessani pihalla kuvan rakennuksesta. Hän sattui kutomaan villapaitaa portailla, josta syöksyi sukkapuikot ilmassa lentäen eteeni uhoamaan. "En halua olla mikään julkinen eläin, jota kuvataan! Mihinkään someen ei saa sitten pistää ainuttakaan kuvaa minusta! Pitää ehdottomasti kysyä lupa jos ottaa kuvan!". 

Herran jestas mikä häly täysin normaalista ja viattomasta toimenpiteestä. Rouva pikkusen ylireagoi. Yleensä museoihmiset ovat onnesta soikeina kuviin päästessään ja edustaessaan historiallista paikkaa vanhan ajan vaatteissaan. 






Linnan ja vankilamuseon vieressä sijaitsee ulkoilmamuseo Jan Karlsgården, jossa esitellään 1800-luvun talonpoikien elämää. 

Helsingin Seurasaaren ulkomuseon tavoin se on koottu muualta tuoduista rakennuksista. Museon kokonaisuus ei ole alkuperäinen maatila, mutta rakennuksista on yritetty koota tyypillinen ahvenanmaalainen talokokonaisuus. 

Museo sai nimensä Jan Karlsin tilalta Finnströmin Bembölen kylästä, josta päärakennus tuotiin paikalle 1934. Sen jälkeen alueelle on siirretty parikymmentä rakennusta ympäri Ahvenanmaata. 






Paluumatkalla koukkasimme Stallhagenin olutpanimon kautta. Ahvenanmaan suurin ja vanhin olutpanimo sijaitsee Grelsbyssä, 18 kilometrin päässä Maarianhaminasta. Vuonna 2004 perustetun panimon nimi tulee kuninkaankartanosta, jonka mailla se sijaitsee.

Olen pari kertaa aiemmin vieraillut panimolla. Vuonna 2017 siellä järjestettiin Fishbait-niminen rokkifestivaali, johon minäkin osallistuin. Tarinaa aiheesta linkissä https://kaislatuuli.blogspot.com/2017/06/fishbait-festareilla-ahvenanmaalla.html




maanantai 20. elokuuta 2012

Åland osa 6 - Kastelholma ja Bomarsund

Bomarsundin linnoitus rakennettiin 18321854 Ahvenanmaalle Sundin kuntaan. Venäjän keisarikunta tarkoitti sen Ahvenanmaalle sijoitettavien joukkojen tukikohdaksi.

Brittiläiset ja ranskalaiset joukot hyökkäsivät linnoitukseen vuonna 1854 Krimin sodassa ("Oolannin sota"). Puolustajia linnoituksessa oli noin 2 200, (joukossa suomalaisia tarkka-ampujia) ja hyökkääjiä oli noin 12 000. Neljän päivän taisteluiden jälkeen linnoitus antautui.

Myöhemmin linnoitus tuhottiin, koska brittiläisten etujen mukaista oli estää venäläisten sotilaallinen toiminta saarilla. Krimin sodan vuonna 1856 päättäneeseen Pariisin rauhansopimukseen otettiin määräys, ettei Ahvenanmaata saa linnoittaa. Linnan rauniot ovat edelleen matkailukohde. (Wikipedia)






Silta Bomarsundista Prästön saareen.

Prästö camping & stugor sijaitsi lähellä Bomarsundin linnanraunioita. Sanomattakin oli selvää, että moisia muinaisihmeitä piti käydä katsomassa lähempääkin. Itse olin ne jo useasti nähnytkin, mutta muutaman vuoden tauon jälkeen kivimuurien jämistä saattoi taas ottaa muutaman kuvan.



Kastelholma (ruots. Kastelholm) on linna Ahvenanmaan Sundissa.
Ensimmäinen maininta linnasta on maaliskuussa 1388 kuningatar Margareetan sopimuksessa, jossa annettiin suurin osa Bo Jonsson Gripin perinnöstä Margareetalle.

Kastelholman linnan loistoaika oli 1400-luvulla ja 1500-luvulla. 1500-luvun loppupuolella linna kuului Eerik XIV:n vihollisiin Stenbock-sukuun kuuluvalle entiselle Katariina-kuningattarelle. Vuonna 1599 Kaarle IX:n joukot valloittivat tykeillä linnan, jonka päällikkönä toimi Salomon Ille. Upseerit vietiin Turkuun mestattaviksi. Vuonna 1631 saatettiin linnan korjaustyöt loppuun. Linna oli perusteellisesti rakennettu uudelleen ja vuonna 1634 Ahvenanmaa liitettiin lääniuudistuksessa Turun lääniin. Kastelholman linna menetti asemansa hallintokeskuksena kolme vuotta korjausten jälkeen. 1600-luvun lopulta lähtien linnaa käytettiin vain vankilana. Linna paloi viimeisen kerran vuonna 1745 ja se hylättiin vankilana lopullisesti 1770-luvulla, jolloin linnan kiviä käytettiin Vita Björnin vankilan rakentamiseen. (Wikipedia)






Bomarsundin jälkeen vuorossa oli Kastelholman linna. Huomasin, että näyttelytiloissa linnan sisällä oli yksi nurkkaus lavastettu uudelleen sitten kesän 2007. Muuten linnareissu oli melkein toisinto viiden vuoden takaa.

Linna on varsinkin ensikertalaiselle ehdottomasti käymisen arvoinen paikka jos noilla kulmilla liikkuu.

Kastelholman linnan vieressä on ulkomuseo Jan Karlsgården. Sen tarkoituksena on kuvata 1800-luvuista ahvenanmaalaista maatilamiljöötä. Rakennukset on tuotu eri puolilta Ahvenanmaata.





Ahvenanmaan matkaa voisin surutta nimittää kesälomani kohokohdaksi. Sää suosi, matkaseura ei paljon parempaa olisi voinut olla ja maisemat upeita kautta linjan. Ainoastaan majoitus oli aavistuksen korvessa ajatellen Maarianhaminan iltarientoja, mutta hyvä näinkin. Ehkä jopa parempi.