Pääsiäisenä tuli käytyä Turun Ruissalon saarella kahteen otteeseen. Edellisen blogijutun kyykäärmekuvat olivat lauantaista satoa ja nämä puolestaan ensimmäisenä pääsiäispäivänä sunnuntaina napattuja.
Tällä kertaa ei näkynyt yhtään käärmettä, mutta sisiliskon yllätin keskeltä kevyen liikenteen väylää. Vähän pikkukaveri oli verkkainen liikkeissään, mutta livahti ojaan suojaan aikansa ihmeteltyään.
Auto sai luvan jäädä legendaarisen kahvila Honkapirtin parkkipaikalle. Suuntasimme siitä läheiselle metsäkirkolle. Se ei nimestään huolimatta ole rakennus, vaan penkkien, alttarin ja puuristin muodostama askeettinen kokonaisuus kallioisella metsäpalstalla.
Paikkaa katsellessa käväisi mielessä, että siellä olisi varmasti hyvä järjesteää akustisia keikkoja.
Mukana lenkkikaverina oli Kimmo Lepa Lehto, turkulainen pitkänlinjan musiikkimies, jonka olen tuntenut vuodesta 1993. Teemme välillä vastaavia reissuja Ruissaloon ja muuallekin lähistölle kuten Hirvensaloon ja Kaarinaan. Tämä taisi olla ensimmäinen laatuaan tälle vuodelle.
Kaima uskaltautui kiipeämään Aura Golfin takana olevan lintutornin huipulle. Oma suoritukseni jäi puolitiehen alatasanteelle, koska akrofobiani alkoi antaa hälytysmerkkejä. Tyydyin ihailemaan puiden latvoja ylhäältä avautuvien huimien merimaisemien sijaan.
Parituntinen reippailu kului mukavassa säässä mahtavia maisemia katsellen, valokuvia ottaen ja naisista puhuen. Taisi tosin musiikista ja koronastakin olla välillä juttua.
