Turun Sanomat uutisoi viime vuoden tammikuussa, että legendaarinen turkulaislevykauppa Kane Records lopettaa toimintansa.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/185505/Legendaarinen+Kane+Records+lopettaa+Turussa
Lehti uutisoi asian myös taloussivuillaan
http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2011/01/04/ts-verkko-kaatoi-kane-recordsin/201183/12
Vuodesta 1976 toiminut Kane Records ei kuitenkaan laittanut kokonaan pillejä pussiin, vaikka eilisen galluppini perusteella kaikki tuttuni niin luulivatkin. Levyliikkeellä on netissä omat sivut, jossa on lukematon määrä levyjä kaupan. http://www.kane.fi/prestashop/fi/
Viime viikonloppuna eräs tuttava oli tilaamassa Kanen sivuilta levyjä, jolloin innostuin itsekin surffaamaan saman aiheen parissa. Lopulta löytyikin viisi levyä, jotka klikkasin tilaukseen kaverin levyjen lisäksi.
Kane Recordsin muovikassi vuosien takaa.
Kanen varasto on Turun Luolavuoressa, osoitteessa Liisankatu 12. Omistaja Reijo Kanervan kanssa on sovittavissa jos haluaa hakea tilaamansa lätyt sieltä, jolloin välttyy postikuluilta.
Tuoreimmat levyostokseni.
En tarkkaan muista milloin kävin Kanella asioimassa ensimmäisen kerran, mutta se ajoittuu joko vuoteen 1984 tai 1985. Liiketila oli tuolloin osoitteessa Kauppiaskatu 16, Turku. Pienehkö kauppa oli pullollaan lp-levyjä. Etenkin heviosasto oli hyvin edustettuna.
Kane myi älppäreitä muita kauppoja halvemmalla. Liekö sitten syynä kanadalaispainokset, jolloin levynkansi saattoi olla erilainen kuin normaalisti ja sisäpussinkin joko blanko tai läpinäkyvää muovia. Biisijärjestyskin saattoi näissä painoksissa heitellä. Kannet saattoivat myös olla ns. sahattuja eli pieni viilto oikeassa alareunassa ilmoitti painoksen olevan halpatavaraa.
Esimerkkejä "kanepainoksista". Sisäpussit muovia ja Gary Mooren Corridors Of Power normaalista poikkeavalla kannella.
Muistaakseni koko levynostajaurani halvimman kiekon olen saanut juuri Kanelta. Kauppiaskatu 16:n takapihalla oli käytettyjen levyjen osasto, jossa myyjänä toimi ainakin välillä Eddy Carlsson. Mies on tunnettu mm. Nite Time Jumpers ja Vilperin perikunta -orkestereista.
Amerikkalaisen hevibändi Metal Churchin kakkoslevy The Dark (-86) oli laarissa ja hintana vaivaiset kaksi markkaa. Kävin oikein tiskillä kysymässä voiko tämä pitää paikkaansa. Carlssonin mukaan asian laita oli juuri näin. Levykin vaikutti kaikkea muuta kuin käytetyltä, vaikka muistaakseni hän kertoi siinä olevan jotain vikaa. Hyvin se on kumminkin soinut tähän päivään asti.
Kane Recordsiin liittyy myös sellainen tarina, että loppuvuodesta 1989 he hakivat Turun Sanomien työpaikkailmoituksella levymyyjää. Tein hakemuksen ja pääsin haastatteluun. Kane sijaitsi tuolloin Yliopistonkadulla.
Jutustelin aikani Reijo Kanervan kanssa. Hän ilmoitti, että paikka olisi muuten minun, mutta koska varusmiespalvelukseni alkaa ensi kesänä, joutuisi hän palkkaamaan taas uuden työntekijän.
Kyllähän se silloin vitutti. Työskentelin sitten kalusteovitehtaassa, josta muistona 90-luvun puolivälissä puhjennut allergia ainakin kissoille ja koirille sekä siitepölyongelmat.
