Syyskuinen viikonloppu Maisaaressa

Iso-Maisaari, kaverien kesken pelkkä Maisaari, on Varsinais-Suomessa Rymättylässä sijaitseva 190 hehtaarin kokoinen saari. Länsi-itäsuunnassa se on pitkulainen, nelisen kilometriä pitkä ja puolisen kilometriä leveä, vähän kuten sitä ympäröivätkin saaret. 

Maisaari on Turun kaupungin ulkoilusaari. Palveluihin kuuluu majoitusta, venelaitureita, nuotiopaikkoja, saunoja, kokoustiloja sekä ravintola, josta saa nykyään pizzaa ja alkoholijuomia. 

Viime viikonloppuna tein työkaverieni kanssa retken Maisaareen. Saavuimme sinne lauantaiaamuna yhteysalus MS Islalla. Laiva poikkesi Samsaaren kautta, josta kyytiin tuli iäkäs pariskunta pikkuautollaan.  

Rymättylän Haapalan rannasta aamukahdeksalta lähtenyt paatti tarkoitti samalla sitä, että Turusta oli lähdettävä jo hyvissä ajoin ennen seitsemää. Väsymys painoi päälle, koska pääsin töistä vasta puoliltaöin. 

Majapaikaksemme valikoitui uudehko ja tilava Luotsi-mökki. Ajattelin sen olevan sijaintinsa puolesta erinomainen ja sellaiseksi se osoittautuikin. Tilaa oli kolmelle isolle äijälle vähän liiankin kanssa.

Matkatavaroissa oli perinteiset viroeväät ja jonkun verran grillattavaa. Koska paikallista pizzaa oli päästävä maistelemaan, en raahannut ruokaa mukana sen enempää.

Aurinkoinen, melkein tuuleton syyspäivä kului kierrellessä saaren tulipaikkoja ja luontopolkuja. Varvin autiotilakin tuli taas koluttua läpi.  

Aamulla vaivannut väsymys väistyi kummasti kun drinkkilasiin lorautettiin vodkaa ja jopa viskiä, jollaiseen myrkkyyn en normaalisti koske kirveelläkään.

Luotsi-mökin terassilla kelpasi nauttia syysauringosta ja erinomaisesta musiikista, jota bluetooth-kaiuttimeni suolsi. 

Illan päälle oli varattuna tunnin vuoro Maisa-saunasta. Kauemminkin siellä olisi viihtynyt, mutta jonossa oli paljon muitakin. 

Uskaltauduin muutaman kerran pulahtamaan mereenkin. Eikä tehnyt edes tiukkaa. Mitä lie veden lämpötila ollut, ehkä kymmenen astetta. 

Ryhmästämme Kake Ahlroth ei ollut aikaisemmin käynyt Maisaaressa. Vannoutuneena geokätköilijänä hän löysi helposti kaikki saaren piilot ja vaikutti olevan muutenkin tyytyväinen näkemäänsä. 

Emme olleet saarella yksin, porukkaa oli varmasti viitisenkymmentä. En tiedä mihin kaikki mahtoivat majoittua, mutta sunnuntaina väenpaljouden huomasi niin päärakennuksen edustalla kuin Peikkorannassakin. 

Olipa oikein mukava puolitoista vuorokautta. Varmasti uusinta ensi vuonna.