Juhannusta, keskikesän juhlaa, vietettiin muutama päivä sitten. Tarkoituksena oli koota mukava kaveriporukka ja suunnata Turun kaupungin ulkoilusaareen Vepsään. Tässä onnistuttiinkin hyvin, eikä kukaan muuttunut toisia terrorisoivaksi nyrkkisankariksi.
Vepsään liikennöivä laiva oli tupaten täynnä jo menomatkalla päivällä, mutta kuin ihmeen kautta kaikki halukkaat mahtuivat kyytiin. Takavuosilta muistan tilanteen, jossa joukko innokkaita juhlijoita jäi telttoineen ja juomalasteineen rannalle ruikuttamaan, kun kaksi bussilastillista porilaisia mummoja valtasi paatin.
Jotkut olivat varustatuneet juhannusaattoon valtavilla vaatekertoimilla. Henkilökohtaista tietysti, mutta tuskinpa kukaan pahemmin paleli. Tippaakaan vettä ei tullut.
Päivän kruunasi iltakymmenen paikkeilla sytytetty juhannuskokko. Mielestäni se on joskus ollut kookkaampikin, mutta näyttävä oli näinkin.
Juhannuspäivänä kirjoittelin Facebookiin päivityksen. Siinä ihmettelin miten jotkut voivat olla juhannuksena neljän seinän sisällä kerrostalossa, ellei sitten ole sairas tai liikuntarajoitteinen. Palauteryöppy oli valtava. Yllättäen kuulemma onkin todella hienoa vietellä cityjuhannusta ja perinteinen suomalainen juhannus on suunnilleen jostain esihistoriasta. Eipä voi kuin ihmetellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti