Sammakkobongausta

Olen kuluvan viikon aikana käynyt pari kertaa bongaamassa sammakoita. Tiedän muutaman lammikkon, joissa niitä on ollut edellisinä keväinä. Viime vuoteen verrattuna kevät kuitenkin on myöhässä, sillä vanhoja päivämääriä tutkaillessa lätäköissä oli kova kuhina ja kurnutus jo aikaisemmin.

Keskiviikkona 13. huhtikuuta oli eräs kosteikko sulanut muutamassa päivässä. Vielä sunnuntaina se oli lähes kauttaaltaan jään peitossa. Sain vinkin asiasta eräältä kaverilta ja kävin katsomassa mikä tilanne mahtaa olla.

Kovin oli hiljaista hieman puolenpäivän jälkeen. Etsin haukan katseellani elonmerkkejä lammesta. Veden pinta oli liikkumaton. Vartin verran tutkailtuani olin jo luovuttamassa, kun jokin etäisesti sammakon näköinen osui verkkokalvoille. Zoomia rajusti kehiin ja johan alkoivat mulkosilmät erottua lehdistä ja oksista. Samalla niitä löytyi useampiakin.

Vielä eilen, torstaina 14. huhtikuuta, oli eräs Turun Ruissalossa sijaitseva sammakkoapaja melkein kokonaan jäässä. Muutaman verkkaisen räpyläjalan kumminkin näin. Paikka on siitä hyvä, että toisin kuin toisella puolella kaupunkia sijaitseva tietämäni lammikko, eivät nämä veijarit arkaile poseerata kameralle.