Lapin reissu osa 1 - Luppo

Kotiuduin lauantain vastaisena yönä Lapin reissulta, joka toteutettiin 5.-12. maaliskuuta. Nyholmin bussilla oli liikkeellä kolmekymmentä enemmän tai vähemmän Postin kanssa tekemisissä olevaa henkilöä.

Pääkohteena oli Pyhätunturin lähellä sijaitseva Lomakeskus Luppo, jonne vastaavia reissuja on tehty Turusta käsin yli 20 kertaa. Joukossa oli muutama veteraani, jotka ovat osallistuneet jokaiselle matkalle.

Matkan nimi oli Vielä kerran tytöt ja pojat! Muutaman vuoden tauon jälkeen matkanjohtajana toimi jälleen Matti Vikström ja varamatkanjohtajana Hannu Toivonen. Homman jatkuvuudesta ei ole tietoa, joten reissu oli siksi nimetty noin.

Viikko oli varsin edullinen ainakin niille, jotka saivat liiton lomatukea. Välttämättä rahaa ei kulu viikon aikana ollenkaan, koska ruuatkin kuuluivat hintaan sekä matkalla ja perillä kohteessa.

Olen ollut Lupon reissulla mukana neljästi, ensimmäisen kerran vuonna 2005. Kuulin tuolloin matkasta kehuja niin paljon, että siitä innostuneena päätin ilmoittautua. Talviriennot pulkkamäessä tai hiihtoladuilla olivat jo aikoja sitten jääneet, mutta paljon puhuttu afterski -meininki houkutteli sitäkin enemmän - etenkin kun vuoden 2004 reissulaiset olivat kunnostautuneet sen suhteen.

Vielä vuosia myöhemmin eräs matkalainen muisteli heitä suurella lämmöllä. Hän kyseli olinko minäkin siinä porukassa, jossa sakkia oli sammunut pitkin käytäviä, eikä poistunut rakennuksesta ollenkaan koko viikon aikana.

Luppo on 50-luvulla rakennettu talo, joka toimi alunperin Pyhätunturin kouluna vuosina 1955-1964. Sen omisti pitkään Postiliitto ja sen johdannaiset, mutta nyt toiminta on ollut muutaman vuoden paikallisen yrittäjäpariskunnan kontolla. Näin aikoinaan myynti-ilmoituksen, eikä rakennuksen hinta tontteineen olisi ollut postimiehen palkoillakaan ylivoimainen, mutta toki tuollaisesta kompleksista kuluja on.

Sitten vuoden 2010, jolloin edellisen kerran Lupossa olin, oli pihan perälle ilmestynyt kaksi uudisrakennusta. Kyseessä oli kuulemma hakevoimala- ja varasto. Ilmeisesti ennen öljyllä lämmitetty talo on vaihtunut ekologisempaan suuntaan.

Luppoa oli jonkun verran remontoitu kuuden vuoden aikana. Huoneissa, ainakin osassa, oli oma vessa ja suihku. Helpotti kummasti toimintaa.

Mietin muutaankin otteeseen tasaiselle maalle rakennetun Lupon päättymättömiä rappusia kiivetessäni, että millainen rakennusmestari sen onkaan suunnitellut. Rakennuksessa on kummallisia puolikerroksia ja tasanteita, jotka eivät kaaliini oikein mahdu. Ehkä se on siihen aikaan ollut tapana.

Vaikka Luppo ei ehkä ole luksusta kaipaaville omin paikka, luulisi sen leppoisa ilmapiiri kelpaavan tämänkaltaisille ryhmille kuten Turun postilaisetkin ovat.

Latukahvilanakin toimivan Lupon pihalta pääsee sivakoimaan Pyhätunturille. Tietä pitkin kävellen rinnebaariin kestää noin 1 tunti 20 minuuttia, ainakin vuoden 2007 reissulla kellotettuna. Pyhältä löytyy ravintoloita, hyvin varustettu elintarvikekauppa, moottorikelkkavuokraamoja ja tietysti laskettelurinteitä.