Floran-risteilyllä Vepsässä

Tämän kesän ensimmäisen Vepsän reissuni tein Floran-risteilyllä. Kyseessä oli Turun yliopiston TVO:n Seniorit ry:n järjestämä matka M/S Kuusisto-vesibussilla lauantaina 18. toukokuuta.

Tapahtumalla on pitkä historia ylioppilaiden juhlana. Nykyään sen keskeinen tarkoitus on yhdessäolo ja hauskanpito. Käsittääkseni tämä oli toinen Floran-risteily aikoihin. Se herätettiin henkiin erään yliopistoaktiivin toimesta, jonka nimen ehdin ikävä kyllä jo unohtaa. 

Infon retkestä huomasin Facebookista. Mukaan sai osallistua muitakin kuin osakuntalaisia, joten ilmoittauduin mukaan ja vinkkasin asiasta muutamalle muullekin Vepsä-konkarille. 

Alkuperäinen risteilypäivämäärä oli lauantai 11. toukokuuta. Luojan kiitos sitä siirrettiin viikolla. Minua painoi matkaväsymys Kreikan reissusta, sunnuntaina 12. toukokuuta oli äitienpäivä ja nyt sattui olemaan helle, joka yleensä on optimaalinen ilma Vepsän visiitille. 

Käyntipäivänämme Turun kaupungin ulkoilusaari uinui vielä talviunta. Vepsän palvelut ja vesibussiliikenne alkoivat vasta kesäkuun vaihteessa. Risteilijöiden täpötäysiä kasseja katsellessa kovin moni tuskin kärsi ainakaan nestehukasta, vaikka saaren vesihanat oli vain osittain kytketty päälle.

Vepsässä oli jonkun verran myös muita veneilijöitä. Keskusgrillille ryhmittynyt yliopistoporukka oli kuitenkin suurin ryhmä 32 osallistujan voimalla. 

Ilma ei olisi tämän parempi voinut olla. Vesibussi Kuusistokin osoittautui mainioksi kulkupeliksi ja miehistö oli mukavaa. Täytyy seurata ensi vuoden tapahtumailmoittelua! 

Vepsässä ottamistani luontokuvista kerkesin jo blogijutun tehdäkin https://kaislatuuli.blogspot.com/2024/05/saaristoluontoa-airistolla-18-toukokuuta.html

Lummelammella 2. kesäkuuta

Sunnuntaiehtoolla kävin kankkusen karkotusmatkalla Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa. Tiedä sitten kuinka paljon apua siitä oli, mutta ainakin henkinen puoli virkistyi luonnon helmassa sammakoita ja matelijoita kuvatessa. 

Ulkopuutarhan lummelammikoilla oli hiljaisempaa kuin aiemmin kuluvana vuonna. Vihersammakot, joiden tarkempi lajimääritys on ruokasammakko eli syötävä sammakko, eivät metelöineet lainkaan. Yksilöitä sai hakemalla hakea, kunnes muutama pää ja mulkosilmät erottuivat vedestä.

Sudenkorennot olivat lisääntyneet sitten edellisen visiittini. Olen kuvitellut niiden olevan loppukesän ilmiö, mutta nyt kun kesä on vasta virallisesti alussa, pörrää niitä ainakin Ruissalossa runsaasti. 

Kaksi rantakäärmettäkin huomasin. Toinen oli niin vikkelä, että katosi pöheikköön salamannopeasti. Toisella ei ollut kiirettä mihinkään. Luulin hetken, että se on heittänyt lusikan nurkkaan kun ei liiku lainkaan. Kaveri ei ollut minusta moksiskaan, vaan vaihteli asentoaan lankun päällä. 

Saaristoluontoa Airistolla 18. toukokuuta

Toukokuun 18. päivänä MS Kuusisto-vesibussi suuntasi  Aurajoesta Turun kaupungintalon edustalta kohti Airistoa, tarkemmin Vepsän ulkoilusaarta.

Kyseessä oli yliopistoporukan järjestämä Floran-risteily. Siihen sai osallistua sellaisetkin, joilla ei ole yliopiston kanssa mitään tekemistä. Niinpä mukana oli lisäkseni viitisen "vepsäläistä". 

Tapani mukaan otin runsaasti valokuvia ja tässä blogijutussa käsitellään pelkästään Vepsän toukokuista luontoa. Lähitulevaisuudessa sitten itse risteilyä. 

Allekirjoittaneelle tämä oli vuoden ensimmäinen Vepsän matka. Käsittääkseni niin myös suurimalle osalle muistakin osallistujista. Erään henkilön tiedän istuneen veneen kyydissä nokka kohti Vepsää jo huhtikuussa, takatalven jyllätessä. 

Silmiinpistävää saaristossa oli meriveden mataluus. Luonnon nopea herääminen kolmen viikon takaisesta lumesta ja pakkasesta jaksoi sekin hämmästyttää. 

Kuten monesti aiemminkin, olen ollut kesän ensimmäisestä Vepsän reissusta sen verran innoissani, että 17 hehtaarin saarta on tullut kierreltyä ahkerasti. Seurakseni sain muutaman vuoden Facebook-kaverinani olleen Noran, jonka kanssa suuntasimme saariluontoa ihmettelemään.

Etenkin alkukesällä Vepsässä on valtava määrä lintuja. Haahkoja, lokkeja, kyhmyjoutsenia, hanhia sekä meriharakoita. Saarella runsaina joukkoina viihtyviä valkoposkihanhia ei näihin kuviin ole eksynyt, mutta isompi serkkunsa Kanadasta uiskentelee yhdessä otoksessa kyhmyjoutsenen kanssa. 

Vepsässä riittää luontokuvaajalle kohteita. Siksi jaksankin ihmetellä erästä työkuvioista tuttua henkilöä, joka juuri hiljattain mutisi "Mitä siellä Vepsässä on, ei yhtään mitään". 

Hänenkin kameralleen löytyisi varmasti käyttöä, mikäli mies saisi sen verran aikaiseksi, että lähtisi päiväristeilylle Vepsään. Mutta ei, pitää vaan vuodesta toiseen jauhaa samaa virttä. 

Helteinen sunnuntai Saaronniemessä

Viime sunnuntaina 26. päivä toukokuuta Turun seutua syleili helleaalto, jollainen on tähän aikaan vuodesta harvinainen. Ruissalon saaren kärjessä Saaronniemessä moinen keli oli huomattu.

Helteen kourissa vellova Ruissalo oli kansainvälinen paikka. Suomea en kierroksellani juurikaan kuullut. Kaikenlaisia muita kieliä senkin edestä. Jotenkin luulisi, että Teuvoja ja Terttuja olisi kiinnostanut tällainen kesäinen luontoelämys. Ehkä he olivat suurmarkkinoilla Aurajoen länsirannalla tai sukuloimassa. 

Saaronniemen parkkipaikka ei yllätyksekseni ollutkaan täynnä, mutta leirintäalueen nurmikolla oli kymmenittäin autoja. Kyltti viheriöllä tosin kertoi, että "Autot sallittu vain leiriytyjille". Näköhavaintoni perusteella kielto ei koskenut kuin kantasuomalaisia.

Kuten muutamalla edelliselläkin Ruissalo-käyntikerrallani, olen huomannut merivoimien alusten läsnäolon lisääntyneen Airiston merialueella. Saattaa olla, että Suomen liityttyä Natoon ei polttoainetta tarvitse enää säästellä kuten aiemmin. 

Helteet sen kun jatkuvat. Tätä kirjoittaessani en pysty siitä juurikaan nauttimaan, koska illat kuluvat töissä sisähallissa. Onneksi siellä sentään pelaa ilmastointi, joka tosin saisi olla tehokkaampi. 

Tuoreessa muistissa ovat parikymmensenttiset lumikinokset, pakkanen ja takatalvi. Siksi tuntuu vähän hullulta, että yhtäkkiä ollaan aivan erilaisessa kelissä.