Viimeinen talo vasemmalla

"Vankikarkuri kumppaneineen kidnappaa syrjäiselle Collingwoodin järvimökille yöllä saapuneen Marin (Sara Paxton) ja hänen ystävänsä. Kauhuissaan ja kuolemaan jätetyn Marin ainoa toivo on selviytyä takaisin vanhempiensa Johnin ja Emman (Tony Goldwyn ja Monica Potter) luo.

Valitettavasti hyökkääjät etsivät tietämättään piilopaikkaa ainoasta paikasta jossa Mari voisi olla turvassa. Kuultuaan kammottavista tapahtumista, Marin perhe päättää panna kolme tuntematonta kiroamaan päivän jolloin he tulivat Viimeiseen taloon vasemmalla." (dvdplaza.fi)

TV5 näytti heinäkuun toinen päivä uusintaversion Wes Cravenin 1972 ohjaamasta kulttielokuvasta Viimeinen talo vasemmalla (Last House On the Left). Craven tuli viimeistään tunnetuksi vuonna 1984 Painajainen Elm Streetillä -elokuvan myötä.

Cravenin esikoiselokuva nautti suurta mainetta 90-luvun alun kauhuelokuvabuumin aikoihin. Suomen tiukan videolain aikana laittomat vhs-kopiot kiersivät huonolaatuisina kaverilta toiselle. Into piukassa moni niitä tuijotti, vaikka kasettien kuvanlaatu oli usein todella surkea. Juonesta ymmärtänyt hölkäsen pöläystä, ellei osannut englantia hyvin.

Pahikset koolla.

Ostin muutama vuosi sitten Last House On The Leftin dvd:nä. Jollei se nyt ole täysin paska elokuva, ei sillä ainakaan ole mitään elokuvallista arvoa. Ainoastaan shokkiarvo, joka leffalle kehittyi vuosien kuluessa lähinnä huhupuheiden perusteella. Väkivaltaa ei näytetä lainkaan niin paljon kuin voisi luulla.

Dennis Iliadiksen 2009 ohjaama uusintaversio on periaatteessa hyvin tehty. Se ei ole ollenkaan kömpelö kuten Cravenin viritelmä. Siihen mahdollinen elokuvanautinto sitten jääkin.

Leffa nimittäin on aivan sairaan väkivaltainen. Harvemmin moiseen törmää ainakaan tässä taloudessa. Yleensä pystyn katsomaan elokuvia tuosta vaan, ellei kyseessä ole sitten niin junnaava teos, jota pitää pikakelata eteenpäin. Tällä kertaa pikakelaus johtui sadistisesta väkivallasta, jota en pystynyt katsomaan. Raiskaus, potkut kehoon jne. eivät tehneet kauppaansa.

Katsoin tämän lähinnä Cravenin alkuperäisen elokuvan takia. Loppuhuipennus oli tosin erinomaisesti tehty. Konnien pomo pääsee mikroaaltouuniin.

Perheenäitiä esittävä Monica Potter toi ulkonäöltään mieleen suomalaisnäyttelijä Pamela Tolan. Tytärtä näyttelevä Sara Paxton puolestaan Reese Witherspoonin.

En tiedä ketä tällainen elokuva palvelee. Kai heitäkin on.

Reese Witherspoonen näköinen Sara Paxton ryömii pakon pahiksia.

First Blood - Rambo

"Rambo – taistelija 2 (Rambo: First Blood Part II) on vuonna 1985 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen toimintaelokuva. Se on jatko-osa elokuvalle Rambo – taistelija (First Blood, 1982). Elokuvan pääosassa nähdään Sylvester Stallone.

Elokuva on yksi toimintaelokuvien klassikoista ja yksi genren merkittävimpiä teoksia. Elokuva voitti peräti viisi Golden Raspberry -palkintoa. Tosin elokuva sai myös yhden Oscar-ehdokkuuden Parhaat ääniefektit -kategoriassa.

Elokuva kuvattiin pääosin Meksikossa. Kuvaukset alkoivat kesäkuussa 1984 ja päättyivät saman vuoden elokuussa." (Wikipedia)

TV5 esitti viime viikolla jälleen kerran Rambo - taistelija 2 -elokuvan. Vaikka olen nähnyt leffan  varmaan kymmenkunta kertaa, jaksaa sitä silloin tällöin katsella ihan sujuvasti. Silti televisiossa näytettävien elokuvien valintoihin kaipaisi mielikuvitusta. Nyt samoja leffoja esitettään muutaman viikon välein eri kanavilla.

Muistaakseni näin kyseisen elokuvan ensimmäisen kerran 1985 Kustavin Tuulentuvalla. 1970-luvulla ja 80-luvun alussa siellä kävi leffoja näyttämässä pakettiautolla liikkunut vanhan liiton elokuvamies. Tarjolla oli pääasiassa mustavalkoisia Tarzaneita ja joskus jopa Tappajahaikin. Davy Crocketteja ja muita vanhoja lännenfilmejäkin muistelisin Tuulentuvalla näytetyn. Tarzaneita kumminkin oli vuodesta toiseen, joko Johnny Weissmullerillä kera tai ilman.

Kolmessakymmenessä vuodessa on edetty kauas noista ajoista. Enää tuskin kovin moni nuori istuisi kovilla puupenkeillä toppavaatteet päällä keskellä talvea. Tuulentuvalla hengitys vaan höyrysi kun kun valkokankaalla reihunut apinamies tappoi krokotiileja ja muita viidakon asukkeja. Toki rakennusta yritettiin kakluuneissa parilla pesällisellä lämmittääkin, mutta hyötyyn nähden vaiva oli kai lähinnä muodollinen. Kyseessä ei kuitenkaan ollut esimerkiksi kunnanhallituksen kokous.

Rambo - taistelija 2 on jatko-osa 1982 valmistuneelle First Blood -elokuvalle, joka käsittämättömästi suomennettiin nimellä Taistelija. Samaa käännöshumpuukia harrastettiin ahkerasti etenkin 80- ja 90-luvulla, eivätkä ihmiset tunteneet elokuvia kuin tökeröillä suomalaisnimillä. En nyt tarkoita, että First Bloodin olisi pitänyt jäädä First Bloodiksi, mutta vaikkapa Ensiveri olisi ollut parempi kuin Taistelija.

Näistä voisi jauhaa maailman tappiin asti, mutta kuka helvetin urpo on kääntänyt esimerkiksi Highlanderin Kuolemattomaksi tai Evil Deadin Kauhun riivaamiksi?

Jälkimmäisen sensurointileikkauksesta vastasi muuten itse Renny Harlin, tuolloin tosin vielä Lauri Harjola. Saksien heilutuksen tuloksena 85 minuutin elokuvasta otettiin pois 20 minuuttia! Tyhmemmänkin pitäisi tajuta, ettei se sen jälkeen ole enää sama elokuva. Mutta Suomen videolain, joka oli maailman tiukkapipoisin, mukaan näin kuitenkin oli.

First Blood, siis ensimmäinen Rambo -elokuva, on sarjassaan todellinen klassikko. Vaatimattomalla budjetilla tehdystä elokuvasta tuli hitti, joka sai seuraajakseen vielä paljon suuremman menestyksen, Rambo - taistelija 2:n.  

Amerikan presidentti Ronald Reagan lukeutui noihin aikoihin Rambo-faneihin ja ylisti elokuvaa julkisesti. Olihan Ronald itsekin entinen näyttelijä ja varmasti ymmärsi filmin propaganda-arvon hyvin.

Sen sijaan jo yliampuvasti neuvostovastainen Rambo III on surkea tekele. 1988 valmistuneessa leffassa sankarimme seikkailee Afganistanissa, jossa ryssää menee nurin kuin viljaa sateella.

Yllättäen elokuvasarjaan tehtiin vielä neljäskin osa. 2008 ilmestynyt Rambo oli ennakko-odotuksien vastaisesti hyvä toimintapätkä. Kuusikymppinen Sylvester Stallone tappaa niin talossa kuin puutarhassakin. Ei voi muuta kuin suositella.

Näin uusimman Rambo -elokuvan ensimmäisen kerran linja-autossa maaliskuussa 2010. Olimme paluumatkalla Pyhätunturin lähellä sijaitsevasta Lomakeskus Luposta.

Ruokailu suoritettiin Pulkkilan ABC-asemalla, josta ostin samalla kaksi dvd:tä. Toinen oli American Gangster. Hyvä elokuva sekin, mutta ripeämmän tahtinsa takia bussimatkalle paremmin soveltuva Rambo sai ainakin minut puoleksitoista tunniksi unohtamaan 15 tunnin automatkan.

Elokuva tosin herätti inhoreaktiota ja kauhistusta muutamissa naispuolisissa matkustajissa, mutta olisivat siinä tapauksessa lukeneet vaikka kirjaa tai nukkuneet.