Vaikka Brändö onkin tuttu paikka, olen vain kerran ennen käynyt Lappossa. Tämä tapahtui kesällä 1982, jolloin menimme vanhempieni ja Hakalan pariskunnan kanssa Kustavista käsin vanhalla keskimoottoriveneellä Lappoon tutustumaan tuolloin uuteen saaristolaismuseoon.
Reissusta on kuvia isäni jäämistöissä, mutta en ole ainakaan vielä tätä kirjoittaessani saanut toimeksi etsiä niitä. Ehkä syksymmällä pitäisi ottaa se projektiksi ja muutenkin katsella hänen aikoinaan kuvaamia ruutuja. Suurin osa on diakuvina, joten se vaatisi toimivan diaprojektorin.
Lapon reissu tuli sikäli nopeasti, että vain noin viikkoa aikaisemmin työkaveri Kaj Ahlroth kyseli halukkuuttani lähteä moiselle matkalle. No, mikä ettei, kuului vastaus tuota pikaa. Mukaan lähti samasta talosta Sunttu Sundell, joka juuri ennen Lappoa ahkeroi viikon Itä-Suomessa Salpalinja-bunkkereita katsastamassa.
Laposta oli varattu mökki kolmeksi yöksi. Matkaan lähdettiin keskiviikkona ja paluu oli lauantaina.
Lapon reissu perustui pitkälti Ahlrothin geokätköharrastukseen. Saari, kuten Brändön pääsaarikin osin, oli vielä kätköjen osalta koluamatta.
Kesäkuun helteet olivat vain muisto, kun ensimmäisenä matkapäivänämme saavuimme ensin Kustavin Vuosnaisista yhteysaluksella Brändön Åvaan, josta Torsholman kautta Lappoon. Ei paljon tarvinnut hikoilla. Tuuli oli paikoin raju, mutta ehkä kesäkuun korkeat lukemat vähän vääristivät aisteja.
Majoituksenamme oli Pellas Vieraskoti ja yöpymismökit. Sijainti oli erinomainen, satamasta ei ollut kuin kivenheitto mökkiimme.
Ystävällisen emäntämme Tiinan mukaan uusilta näyttäneet mökit olivatkin jo vuodelta 2005. Tieto pääsi yllättämään, koska mielestäni paikat suorastaan huokuivat uutta.
Mökissä oli kaikki tarvittava eli jääkaappi, vesihana ja mikroaaltouuni sekä neljä sänkyä. Kolme isoa miestä mahtui sinne joten kuten nukkumaan, mutta yläpetiin joutuneelle Ahlrothille tosin teki tiukkaa päästä sijoilleen. Portaat olivat hankalat, enkä itse olisi suoriutunut niistä mitenkään.
Jos nyt hakemalla hakee, niin mielestäni mökkien sijoittelu olisi voinut olla hivenen erilainen. Nyt kävi tuuri, ettei naapureita ollut. Muuten Haloset tai Carlssonit olisivat olleet vähän turhan liki.
Vessat ja suihkut olivat naapurirakennuksessa noin viidenkymmenen metrin päässä. Miljöö oli ainakin käyntiaikanamme oikein rauhallinen, mitä nyt nuoriso välillä ajeli mönkijöillä jonkinmoista rallia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti