Reilun kymmenen tuhannen asukkaan kaupunki sijaitsee Varsinais-Suomessa Turun ja Salon puolivälissä Valtatie 1:n varrella. Paimion tärkein nähtävyys on Alvar Aallon suunnittelema funktionalistinen Paimion sairaala. Emme kuitenkaan valinneet sitä kohteeksemme, vaan ehkä hieman yllättäen mäkikeskuksen. En tiennytkään moisen paikan olemassaolosta.
Pienen etsiskelyn jälkeen Varasvuoren mäkikeskus löytyi muutaman kilometrin keskustan ulkopuolelta. Liedon Parmaharjua muistuttava alue oli kauttaaltaan liukkaan jään peitossa, mutta rappuset ylös mäelle ja hyppytorniin olivat sentään käveltävässä kunnnossa.
Alhaalla kentällä häärännyt ikämies kertoi, että mäestä oli hypätty viimeksi eilen. Hän arveli tämän talven hyppyjen olleenkin sitten siinä. Leuto talvi kun ei pahemmin suosi talviurheilua näillä leveysasteilla.
Mäkikeskuksen laelta huomasimme pellon halkovan joen. Käsitykseni mukaan sen täytyy olla kymmenisen kilometriä pitkä Vähäjoki, joka on Paimionjoen sivujoki. Joet yhtyvät Paimion keskustassa.
Jokilaaksoa halkova tie oli parhaat päivänsä nähnyt. Savista kärrypolkua pitkin oli tuskin aikoihin ajeltu ainakaan autolla. Siltakin oli romahtanut tai varta vasten hajoitettu.
Seuraava etappimme oli Paimion keskustan tuntumassa sijaitseva vanhan kirkon paikka. Tuuhean kuusiaidan sisällä oli rutkasti lunta, eikä alueella oltu saapasteltu aikoihin. En ollut moisesta paikasta ennen kuullutkaan, joten tällä reissulla löytyi peräti kaksi "uutta" kohdetta. Paimion seurakunnan nettisivuilla kerrotaan seuraavaa:
Räpälän, eli Kirkkopellon hautausmaata on tuskin koskaan on erityisesti vihitty tarkoitukseensa. Paikalla olleeseen Räpälän kirkkoon on haudattu viimeisen kerran 17.4.1697. Hautausmaata on saatettu käyttää vielä sen jälkeenkin, sillä nuorin paikalta löydetty raha on vuodelta 1726. Räpälän kirkon alue joutui maanvaihdossa 1852 pois seurakunnalta. Vuodesta 1868 alue on ollut peltona.
Kunnallisneuvos Akseli Haikio lahjoitti 33 aarin alueen seurakunnalle 1926 vietetyn seurakunnan 600-vuotisjuhlan yhteydessä.
Paimion yhteiskoulun ensimmäisen rehtorin, maisteri Ilkka Kronqvistin johdolla 1930-luvun alussa tehtyjen kaivausten jälkeen paikka kunnostettiin puistoksi ja istutettiin vanhan kirkon ääriviivoja osoittava pensasaita. Samoihin aikoihin koko alueen ympärille istutettiin kuusiaita.
Paimion Varasvuoren mäestä hypättiin viimeksi Suomen mestaruudesta 1963! Silti nykyäänkin ympärivuotista toimintaa, sillä kaikki kolme mäkeä on muovitettu.
VastaaPoistaT.Matti "Viki" Vikström
Silta ei oikeastaan romahtanut, vaan kävi niin, että rankkasateet saivat vähäjoen tulvimaan ja silta toimi patona, jolloin vesi alkoi viedä maata vierestä. Tiedän sen, koska olin paikalla seuraamassa.
VastaaPoista