lauantai 14. helmikuuta 2015

Playa del Inglésin matka osa 1

Playa del Inglés (suomeksi Englantilaisen hiekkaranta) on suosittu rantalomakohde Kanariansaariin kuuluvan Gran Canarian eteläosassa.

Inglés valikoitui talvilomakohteeksemme viime syksynä. Ideana oli kerätä kymmenen hengen porukka. Lopulta reissulle lähti yhdeksän ihmistä, vaikka peruutuspaikan tilalle yritimme kaikin konstein jonkun saada. Matka tehtiin tammikuun puolivälin tienoilla ja matkanjohtajana toimi Matti "Viki" Vikström.

Koska lento sattui olemaan Turusta, säästyi useita tunteja matkustaa Helsinki-Vantaan kentälle. Itse olisi kyllä ollut valmis lähtemään sitä kautta, sillä tällä systeemillä lomaviikko jää ikävästi tyngäksi.

Turun lento nimittäin lähti vasta illansuussa ja perillä oltiin puoliltaöin. Paluumatkakin alkoi jo 05.15, jolloin bussi kurvasi hotellin pihalle noutamaan meitä. Helsinki-Vantaalta mennessä lento on aamulla, joten käytettäväksi jää käytännössä koko ensimmäinen lomapäivä. Samoin paluulento on myöhemmin.


Hotellimme oli neljän tähden IFA Catarina. Kun vielä all inclusive -palvelun sai suhteellisen huokeaan hintaan, tuli reissusta erilainen kuin mihin olin tottunut. Koska ilmaista viinaa ja ruokaa oli tiedossa mielin määrin, tiesin jo etukäteen loman olevan huomattavasti hotellikeskeisempi kuin ennen. Aiemmin en ollut vastaavaa palvelua käyttänyt. Mielessä oli toki käynyt, että joskus tällaistakin systeemiä voisi kokeilla.


Inglés on yksi suomalaisten suosituimmista lomakohteista. Siellä myös asuu pysyvästi useita suomalaisia, joista monet harjoittavat yritystoimintaa tarjoten palveluja suomen kielellä. Esimerkiksi suomalaisia ravintoloita on useita, joissa sesonkiaikana esiintyy tunnettuja suomalaisia artisteja. Suomalainen iskelmälaulaja Jamppa Tuominen vietti viimeiset vuotensa Inglésissä, jossa myös kuoli vuonna 1998.





Aivan hotellin lähistollä oli Maspalomasin hiekkadyynit ja kuusi kilometriä pitkä hiekkaranta, joka päättyy Maspalomasin majakalle. Inglésin rannan hiekka on peräisin Afrikasta Saharan autiomaasta, josta Sirocco -tuulet ovat kuljettaneet sen Gran Canarialle.



All inclusivesta, allusta, johtuen ensimmäiset lomapäivät kuluivat varsin vauhdikkaasti. Allasbaarista sai kello 11-23 välillä alkoholia niin paljon kuin halusi. Välillä vaikutti jopa siltä, että tarjoilijat olivat jokseenkin kypsiä lorottamaan vodkaa ja colaa, koska ramppasimme tiskillä paljon useimmin kuin suurin osa muista asiakkaista. Palvelu kumminkin pelasi moitteettomasti.

Lasikoko vaihteli kahden desilitran muovimukista puolen litran tuoppiin. Henkilökunnan tapa tehdä drinkki oli aina sama. Toisella kädellä painettiin pistoolista colaa ja samaan aikaan toisella kaadettiin pullosta viinaa. Suhde oli tällä konstilla aika tarkkaan fifty-fifty. Tosin erään paukun juominen teki tiukkaa, sillä colaa ei ollut ujutettu mukaan kuin hieman väriksi. Melkoinen ero suomalaiseen neljän senttilitran pelleilyyn!



Iltaisin allasbaariin porhalsi reipas tumma tarjoilijatar, joka sai pian lempinimen Hot lips, pinkin värisen huulipunansa takia. Hän kantoi drikkejä pöytään aivan omatoimisestikin. Ei tarvinnut edes sanoa mitä haluaa, koska hän muisti mitä kukin juo. Tällaista toimintaa voi kutsua palveluksi isolla P:llä!


All inclusive -ruokailuja oli aamupala mukaanlukien kolme kertaa päivässä. Myös allasbaarista sai pikkupurtavaa kuten pizzaa ja kananugetteja tiettyyn kellonaikaan. Koska en ollut tottunut moiseen mässäilyyn, alkoi yliammuttu ruokamäärä jo parin päivän päästä tuntua vastenmieliseltä. Hotellin pöperöillä olisi helposti ruokkinut afrikkalaisen pakolaisleirin koko vuodeksi.

Allasbaarissa oli iltaisin korkeatasoisia esiintyjiä. Parhaiten mieleen jäi Dancing Queen -show. Ohjelma sisälsi Abban ja Queenin kappaleita erittäin hyvien laulajien ja soittajien esittämänä.

Homma alkoi Abballa. Laulajattaret vetivät kuin Frida ja Agnetha. Show sai kuitenkin lisäpuhtia kun lavalle asteli Freddie Mercury -klooni. Kitaristin Brian May -otteet oli nekin opeteltu.  

Tjäreborgin mainoksessa viime aikoina soinut Queenin Don't Stop Me Now todennäköisesti herätti ainakin suomalaisyleisön huomion, mutta se ei ollut mitään verrattuna esimerkiksi jumalaiseen Bohemian Rhapsodyyn. Tämän lähemmäs Freddie -imitointia pääsee tuskin kukaan muu kuin lavalla heilunut viiksivallu.




Eräänä toisena iltana allasbaarissa oli Aztek Show. Intiaanipäällikkö heitteli puukkoja ja halusi avustajan yleisön joukosta. Kuinka ollakaan, hän saapasteli kohti pöytäämme ja valitsi seurueestamme Timon. Onneksi en itse joutunut samaan käsittelyyn.



Abba ja Queen ovat kovasti myös seksuaalivähemmistöjen suosiossa. Playa del Inglés onkin suosittu  homomatkailijoiden keskuudessa. Hotellissammekin tepasteli lukuisia miespareja, jotka olivat suoraan kuin Tom Of Finlandin piirroksista, tosin ilman nahkakuteita. Ehkä nahkahousut vedettiin yötä vasten päälle kun oli aika lähteä gaydiscoon pyörähtelemään.




3 kommenttia:

  1. Lennokasta hyvää tekstiä!
    T.Matti "Viki" Vikström

    VastaaPoista
  2. Eipä tuosta pysty paremmaksi laittamaan!
    -hannu-

    VastaaPoista