tiistai 19. helmikuuta 2013

Sunnuntaimarkkinat Teguisessa

Finnmatkojen Lanzaroten retkiin kuului myös sunnuntaimarkkinat Teguisessa. Koska hinta oli lähes olematon, päätimme käydä sielläkin.

Teguise on Lanzaroten vanha pääkaupunki, jossa on saaren suurimmat markkinat. Ja samalla myös suurimmat missä olen ikinä käynyt. Lääniä riitti vaikka muille jakaa - koko kaupunki oli yhtä markkina-aluetta. Juuri kun luulit kävelleesi kojurivistön päähän, kääntyi katu jonnekin sivukujalle, jossa sama meininki jatkui.


Tarjolla oli kaikenlaisia matkamuistoja ja muuta roinaa. Vaatteita, käsitöitä, keramiikkaa, nahkatuotteita ja afrikkalaisia puutöitä. Monilla myyjillä tuntui olevan samantapaista tavaraa tarjolla, mutta hiukan persoonallisempiakin tuotteita löytyi.

Itse tein kaupat erään hipinnäköisen nuorukaisen kanssa. Hänen myyntipöytänsä poikkesi edukseen massasta. Esillä oli persoonallisia matkamuistoja. Ostin vanhaan puunoksaan kiinnitetyn liskopatsaan. Ilmeisesti ympäri vuoden avoinna olevasta matkamuistokaupasta hankin Lanzarote-seinätaulun ja lippalakin. Siinä ne ostokset sitten olivatkin.


Myyjät käyttäytyivät maltillisesti. Ärsyttävää tuputtamista pahemmin esiintynyt. Pöytien antimia sai tutkia rauhassa, eikä kukaan ollut tyrkyttämässä tuotteitaan väkisin. Raavas savannien mies tosin tuli valkoiset silmämunat vilkkuen kyttäämään mitä teen hänen aurinkolasivalikoimansa edessä. Siinä olisi joku toinen voinut pelästyäkin.

Teguisessa oli aivan tajuton tuuli. Myyntipöydät olivat kaatua ja pressut vaan hulmusivat. Kävi oikein sääliksi palelevia ihmisiä, joita oli kuskattu kymmenillä busseilla markkinahumua ihmettelemään. Omakaan vaatetus ei ollut riittävä, sillä shortsit jalassa oli paikoitellen aivan hemmetin kylmä. Veikkaisin, ettei lämpömittari juurikaan yli +10 kivunnut.


Yksi kummallisimmista näyistä pitkään aikaan tapahtui markkinoiden loppuvaiheessa. Koiraksi luulemani eläin olikin lemmikkilammas, joka seurasi isäntäänsä ihmisen parhaan ystävän tavoin. Hieman syrjemmälle päästyään kaveri kumartui kiviaidan taakse ja alkoi väsätä kannabissätkää. Sillä välin lammas mutusteli suihinsa komeita istutuksia. Ei aivan jokapäiväistä ainakaan meilläpäin.

Tuulesta huolimatta markkinoille kannatti lähteä. Pari seuraavaa päivää tosin pohdin onko flunssa tulossa vai ei. Ei onneksi tullut.








1 kommentti:

  1. Tänne kun vaimo pääsisi hiplaamaan rätei ja lumpui!
    T.Matti "Viki" Vikström

    VastaaPoista