maanantai 25. kesäkuuta 2012
Ruisrock – 40 vuotta rokkia ja rakkautta
Noin vuosi takaperin esitetty dokumenttielokuva Ruisrock – 40 vuotta rokkia ja rakkautta meni silloin osoittain ohi, koska digiboksini oli päättänyt aloittaa tallentamisen suunnilleen vasta lähetyksen keskeltä. Siinä vaiheessa ohjelmassa käsiteltiin 80-luvun puoliväliä, joten festivaalin alkutaival jäi näkemättä.
Asia korjaantui maanantaina 25. kesäkuuta, kun Yle Teema lähetti dokumentin uusintana.
Yle Teema kertoo dokumentista seuraavasti: http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/ruisrock-40-vuotta-rokkia-ja-rakkautta
Ruisrock on Suomen vanhin rockfestivaali ja samalla vanhin joka vuosi järjestetty rokkijuhla. Ohjelmasta käy ilmi, että Euroopassa ainoastaan Hollannin PinkPop on muutaman kuukauden Ruisrockia vanhempi. Olin itsekin pitkään siinä käsityksessä, että Ruisrock on vanhin, mutta dokumentti oikoo tuonkin seikan.
Tieto on tosin entisille ja nykyiselle järjestäjätahoillekin varsin uusi, koska vielä jokin aika sitten Ruissin yhteydessä muistettiin aina mainita "Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty rockfestivaali".
Ruisrockin entisistä ja nykyisistä esiintyjävalinnoista voisi marmattaa sivutolkulla, mutta jääköön se odottamaan vaikka tulevaa festariraporttiani. Näin jälkikäteen nostan kuitenkin hattua Rainer Koskelle, joka toimi Ruissin promoottorina vuosina 1984-2000. Hienoja bändejä saitkin paikalle verrattuna nykyjärjestäjään, vaikka heillä liikkuu paalua ihan erilailla kuin ennen vanhaan.
Kaipaan vanhoja Ruisseja myös siksi, että nykyisen kaltaisesta hullunmyllystä ja tungosta ei ollut yleensä tietoakaan. Festari on paisunut turhan suureksi.
Ruisrockin historiasta tarkemmin http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruisrock
Kävin ensimmäisen kerran Ruisrockissa 1987. Sen jälkeen olen ollut siellä vakioasiakas lukuunottamatta vuotta 1990, jolloin en saanut armeijasta lomaa. Vuonna 2006 Ruissista vei voiton Saksan matka. Laskujeni mukaan heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna 43. kertaa järjestettävä Ruisrock on siis minulle 24. kerta.
Dokumenttia katsellessa tuli samalla haikea että innostunut olo. Kahden viikon päästä oloni todennäköisesti väsynyt ja krapulainen, mutta kyllä Ruisrock on yleensä ollut sen väärti.
Tunnisteet:
Hollanti,
Juhani Merimaa,
PinkPop,
Rainer Koski,
rock,
rokkifestivaali,
Ruisrock,
Ruisrock – 40 vuotta rokkia ja rakkautta,
Ruissalo,
suomirock,
Turku,
tv-dokumentti,
YLE Teema
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Täyttä rahastust,ylihintast kaltsuu vedetään PELKÄSTÄÄN KARSINAS,samat rimpuuttajat vuodest toiseen,rokin kans 2000-luvust alust jopa aikaisemmin ei valitettevast enää mitään tekemist,dösät ehdottomasti portil asti mut sekään ei merimaan jälkeen enää toiminut...ainut positiivinen asia on toi mesta....
VastaaPoistaJ.A.