Näytetään tekstit, joissa on tunniste Dr Feelgood. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Dr Feelgood. Näytä kaikki tekstit

torstai 9. heinäkuuta 2015

Horse Face Dogin kakkoslevy Sole Survivor

Kun taannoin panin postitse saapuneen cd-levyn autossani pyörimään, olin parin sekunnin ajan äimän käkenä. Oliko se Vivian Campbell, joka ryhtyi sahaamaan Stand Up And Shoutin alkuriffiä? Ei sentään. Pian kappale muuttui, eikä levy suinkaan ollut Dion Holy Diver, vaan Horse Face Dogin uutuusalbumi Sole Survivor.

Horse Face Dog on torniolainen rokkibändi, jonka taustalta löytyy sellaisia yhtyeitä kuin Lambs, Howl, Frostbite ja Free Ride. HFD on musiikillisesti jonkinmoinen sekoitus ainakin Lambsista ja Free Ridesta, joiden nykytoimivuudesta en ole tietoinen.


Olen kuunnellut Sole Survivorin nyt lähemmäs kymmenen kertaa. Levyn vahvuutena pitäisin tanakaa soitantaa ja Lindholmin alati kehittyvää laulua, joka alkaa saada hyvinkin miesmäisiä otteita. Mikään kiljukaula hän ei toki ole aikaisemminkaan ollut, mutta nykyään tuntuu kurkusta löytyvän sopivasti raspia.

Horse Face Dog tuo mieleeni sellaisia yhtyeitä kuin Peer Günt, Motörhead, Dr Feelgood, Backsliders ja Rose Tattoo. Yksikään noista tuskin menee paljon päin honkia, sillä ainakin basisti T.Rebel oli ennen muinoin kova diggailemaan kyseisiä bändejä. Ja on varmasti vieläkin.

Biisimateriaali on tasavahvaa, mutta levy on turhan pitkä kestoltaan. Jos muutama biisi olisi jätetty pois, niin johan lähtisi kuin tykin suusta. Levyn 13 raitaa on ehkä turhan paljon tämänkaltaista jyystöä yhteen putkeen.

Levyn parhaimmistoa mielestäni ovat kolmosraita Killing Business ja Motörheadin mieleen tuova Two Step Plan. Yhteenmiksattu Destroyer / Let It Rain on sekin varsin jykevä kappale. Sen soidessa tänään alkoi sataa ajellessani Turusta Kustaviin. Merkillinen yhteensattuma.




lauantai 21. joulukuuta 2013

Horse Face Dog - rokkijunttausta Torniosta


Horse Face Dog on tuorehko rokkibändi Torniosta. Trion jäsenet ovat kokeneita konkareita, tuttuja muun muassa bändeistä kuten Lambs, Howl, Frostbite ja Free Ride.

Tutustuin bändin basistiin Tony Rebeliin 90-luvun lopulla. Hän pyöritti Tornion keskustassa levykaupaa nimeltä Rebel Music. Opiskelin tuolloin kaupungissa viestintää. Olin kuulemma kautta aikojen ensimmäinen asiakas, joka pyysi tuolia avuksi levyjen salaamista varten. Palli kun helpotti kummasti kykkimistä vinyylilevylaatikoiden parissa! Kaupassa tuli pyörittyä sen verran usein, että hiljalleen ystävystyimme.

Rebel Music oli rockin erikoisliike. Metallin eri genret, southern rock ja punk olivat hyvin edustettuina, mutta Smurffeja tai Madonnaa et kaupasta löytänyt. Siitä pisteet. Tony teki kauppaa rakkaudesta musiikkiin, eikä kahisevan kuvat silmissään.

Nyttemmin Rebel Music on menneen talven lumia ja tilalla on ollut viitisen vuotta Tornion Musiikki. Siellä myydään pääasiassa soitinvehkeitä.

Syksyllä 1998 teimme Tornion paikallistelevisiolle opiskelutyönä Meän väylä -nimistä ohjelmaa. Tiimit jakautuivat työstämään eri aiheisia inserttejä lähetyksiin. Olin mukana porukassa, joka teki ohjelmia paikallisesta musiikkielämästä.

Taisi olla peräti ensimmäinen jakso työn alla, kun menimme Lambsin treenikämpälle bändiä kuvaamaan. Kuulin orkesteria ensimmäisen kerran edellisenä keväänä, jolloin opiskelukaverini Toni Buckman soitti bändin debyyttidemolevyä kotistereoissaan. Kolahti välittömästi.

Lambsissa lauloi ja kitaroi Antti Lindholm, joka tekee samaa hommaa nyt Horse Face Dogissa. Levyn sanoitukset näyttää tehneen Tuomo Lindholm, joka puolestaan oli Lambsin basisti. Ja jotteivat Lindholmit vaan loppuisi kesken, rumpalina bändissä toimii Timo Lindholm.


Tony Rebel lähetti minulle yhtyeen debyytti-cd:n pari viikkoa sitten. Muutaman kerran sen kuunneltuani käväisee mielessä bändit kuten Peer Günt, Motörhead ja Dr Feelgood. Joissain rauhallisemmissa kohdissa HFD kuulostaa jopa Dire Straitsilta. Yhtyeen jäsenet tuskin moisesta mielleyhtymästä pitävät, mutta otan riskin.

Alun rankan runttauksen jälkeen neljäs biisi Won't Make It Back Home pysähdyttää. Sen kaltaisia kappaleita voisi olla mukana enemmänkin. Nyt paahdetaan hieman liikaa nopealla temmolla. Biisejä on välillä vähän vaikea erottaa toisistaan.

Horse Face Dogin musiikki ei kauheasti poikkea heppujen aikaisemmista orkestereista. Southern rock -vaikutteet ovat tosin nyt vähemmällä. Antti Lindholmin ääni on kehittynyt vuosien saatossa varmemmaksi ja möreämmäksi. Sopii kyllä.

https://www.facebook.com/horsefacedog