Siva Grand Beach on monesta rakennuksesta koostuva hotellikompleksi, jossa on iso puutarha- ja allasalue. Tontti rajoittuu hiekkarannalle ja Punaiseenmereen.
Hotellissa toimi kaikki muuten moitteettomasti, mutta nettiyhteys tökki senkin edestä. Oli tuurista kiinni mikäli isossa ala-aulassa onnnistui saamaan wi-fin pelaamaan. Yleensä aamuisin jolloin oli hiljaisempaa, saattoi nettisurffaaminenkin onnistua.
Siva Grand Beach on all inclusive-hotelli eli hintaan sisältyy sekä ruuat että juomat. Omalle kohdalleni eivät iltakuudelta alkaneet ruokailut oikein olleet mieleen, mutta pääosin ryhmäläisemme tuntuivat sapuskasta pitävän. Päivisin allasbaarin liepeillä oli mahdollisuus napostella hampurilaisia, ranskalaisia ja pizzaa.
Hotellissa oli vartiointi etuportilla- ja ovella sekä rannassa meren äärellä. Egyptin viime vuosien levottomuudet eivät pahemmin käyneet mielessä Siva Grand Beachin aitausten suojissa.
Henkilökuntaa hotellissa oli valtavasti. Aamiaisella leikkeleitä jaelleita kahta nuorta naista lukuunottamatta kaikki olivat miehiä. Varovastikin arvioiden heitä oli ainakin sata. Välillä tuntui, että tarjoilijoita on enemmän kuin asiakkaita, joita ei mielestäni kovin paljon ollut.
Iltaruokailussa sali kyllä täyttyi mukavasti, samoin iltayhdeksältä alkaneiden show-esitysten aikana. Takapihan puutarhassa, uima-altailla tai hiekkarannalla oli huomattavan hiljaista päivisin. Hämärän tultua alkuehtoosta viiden, kuuden paikkeilla, ei sinne mitään asiaa enää ollutkaan.
Hotellivieraat olivat pääosin saksalaisia. Jonkun verran ruotsalaisia ja brittejäkin näytti olevan. Loput sitten suomalaisia. Viikon aikana jäin niin monta kertaa suustani kiinni, että luullakseni tämä on hyvinkin tarkka arvio.
Hurghadaan saapumistamme seuraavana aamuna aurigonnousun aikoihin muutaman hehtaarin laajuisella hotellialueella oli melkein hiirenhiljaista. Vain pari allasputsaria oli kantamassa kortta kekoon.
Seuraani tuppautui utelias kissa, joka kulki kintereilläni hiekkarannalle saakka. Ylipäätään kissoja näkyi hotellialueella kummallisen vähän. Yleensä etelän lomakohteissa niitä tapaa laumoittain.
Lomaviikon alussa ihmettelimme valkoisia lintuja, jotka tepastelivat pitkin hotellin puutarhaa. Kovin kesyn oloiset linnut tulivat muutaman metrin päähän seuraamaan meininkiä. Ne osoittautuivat silkkihaikaroiksi.
Suomea lähimpänä sen pesimäalueet sijaitsevat Balkanin niemimaan pohjoisosissa. Lintu vierailee vuosittain Suomessakin. Ensimmäisen kerran se on bongattu 1983 Hailuodossa Pohjois-Pohjanmaalla.
Silkkihaikaran pituus on 50-60 senttiä, siipien kärkiväli 95-100 senttiä ja paino 450-600 grammaa. Lintua tavataan Euroopassa, Australiassa, Afrikassa ja Aasiassa.
😎😎
VastaaPoistaAivan erinomaista tekstiä ja hienoja kuvia varsinkin markkinoilta!
VastaaPoistaT.Matti "Viki" Vikström
No juu kuvia paljon mutta jos en tietäisi missä olet ollut ei näistä kyllä mistään ilmene että kyse on Egyptistä :D..nää voisi olla mistä vain...mut joo kuka hakee mitäkin lomiltaan ;).
VastaaPoistaKiitos kommentista. Mitä siellä sitten pitäisi olla, että tunnistaisi Egyptiksi? Faaraoita ja terroristeja? Kannattaa lukea Egyptin matka osa 1 - Yleistä, joka ehkä hieman avaa tilannetta. Ikävä tuottaa pettymys jos hotellivalintamme sinua kalvaa. Toki jonnekin ilmavaan murjuun olisi varmaan päässyt myös, mutta tuskin Tjäreborgin kautta.
Poista