Badding-pysäkiksi nimetyn muistomerkin ovat suunnitelleet somerolaistaiteilijat, kuvanveistäjä Seppo Manninen ja Puupää-palkittu sarjakuvataiteilija Heikki Paakkanen.
Taideteos on yli kaksimetrinen sinkitystä teräksestä tehty Badding-siluetti. 1970-luvun hengessä kuvattu Badding nojaa tyyliteltyyn linja-autopysäkkiin. Muistomerkki sijoitetettiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Kiiruun puistoon Someron päätien varrelle.
Oli parista minuutista kiinni, että ehdimme Liesjärvellä sijaitsevasta Keppanakellarista ajoissa kello 16 ilmoitettuun patsasnnäytökseen.
Keppanakellari oli minulle nimenä tuttu ja monien kehuma paikka. Keskellä korpea olevassa isossa rakennuksessa on yli 300 olutmerkkiä, eikä väkevistäkään juomista näyttänyt olevan pulaa. Parkkipaikka oli niin täynnä, ettei sekaan meinannut mahtua. Ihmetys olikin suuri, kun moisen paikan omin silmin näki.
Sisällä rakennuksessa oli asiakkaita varmasti yli reippaasti sata. Kuulemma ruokaa sai pahimmillaan odottaa kolmekin tuntia, ellei ollut etukäteen tehnyt varausta. Jono oli aivan tajuton. Eipä ollut mitään järkeä jäädä odottamaan milloin saisi huurteisen omille huulille.
Käsittämätötä, että Keppanakellari voi olla noin suosittu. Etenkin kun sijainti ei todellakaan ole minkään keskuksen lähellä. Ulkona olleet aggressiiviset kyltitkään eivät oikein sopineet yhteen väkimäärän kanssa. Mutta pääasia kai on, että kauppa käy.
Someron keskusraitti oli tupaten täynnä uteliasta väkeä. Yllätys oli, että Baddingin patsas tuotiin paikalle isolla lava-autolla. Eräs tuttu kun kertoi hyvikin vakuuttavasti kuvanneensa sen yöllä pressun alta jo paria viikkoa aikaisemmin.
En tiedä ketkä kaikki puheita pitivät, mutta ilmeisesti he olivat Someron kaupunginisiä. Huhun mukaan M.A. Nummisen piti paljastaa patsas, muttei Mauri Anteroa näkynyt ainakaan puhujapöntössä.
Muista kulttuuri-ihmisistä bongasin elokuvaohjaaja Aki Kaurismäen, joka poltteli tupakkia patsaan lähistöllä noin tunti tapahtuman h-hetken jälkeen.
Someron keskustassa oli valittavana muutamakin ruokapaikka, mutta Jussi Baari vei voiton. Jo vuonna 1961 perustettu kapakka oli aivan täynnä, eikä henkilökunta ollut osannnut varautua moiseen ryntäykseen.
Arkisin Jussilla näytti olevan lounaspöytä, muuten murkinaa saa listalta. Tilasin tuplakanahampurilaisen ranskalaisilla ja ison kaljan. Hinnaksi tuli muistaakseni 18 euroa. Oli se sen arvoistakin; en nimittäin muista parempaa hampurilaista koskaan syöneenikään. Niitäkin kun on eräitä mennyt alas vuosien varrella.
Ohjelmaan kuului myös Someron hautausmaalla käynti. Baddingin hauta löytyi helposti.
Oli kyllä todella hieno päivä paikoittaisista sateista huolimatta. Taas näki paljon uutta.
Keppanakellariin pitänee mennä joskus rauhallisempana aikana. Olen kerran siellä syönyt ja ruoka oli aivan herkullista.
VastaaPoistaMukavaa, että reissu kelpasi.
T.Matti "Viki" Vikström
ps. Epävirallisia vierailuja oli vielä Jouskan "luxusmökille", Jopin hyvin hoidettuun kesäpaikkaan ja Auliksen vaaleanpunaiselle omakotihouselle...