Kierros Haunisten altaan ympäri

Raisiossa sijaitseva Haunisten allas on rakennettu vuonna 1973 patoamalla kallionyppylöiden välinen suomaa. Allas täytettiin ensimmäisen kerran 1974 Raisionjoen vedellä.

Tekojärvi toimi Raisio-Naantalin vesilaitoksen raakavesialtaana vuoteen 2012 saakka. Sen pinta-ala on 38 hehtaaria ja rantaviivaa on 3,5 kilometriä.

Altaan ympäri kiertää ulkoilureittejä, mutta kalastaminen altaalla on ollut kielletty ilman vesilaitoksen lupaa. Myös ratsastaminen ja koirien ulkoiluttaminen sen lähellä oli kiellettyä, koska altaasta otettiin juomavettä.

Haunisten allasta suunnitellaan muutettavaksi virkistyskäyttöön. Sen rannalle kaavaillaan yleistä uimarantaa, jollaista Raisiossa ei ole.

Nykytilassaan tekojärven ympäristö on surullinen näky. Jo pelkkä parkkipaikka saa kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä. Epävirallisena kaatopaikkana käytetty alue on kovin ruokottomassa kunnossa. Varmasti pienin muutoksin, kuten istutuksin, varsinkin parkkipaikan puoleisesta päästä saisi miellyttävämmän.

Lauantaina 11. huhtikuuta kiersin Haunisten altaan Harri Nato Leinon kanssa. Hän on liikkunut alueella useinkin, minulle koko järven kierros oli vasta toinen.

Kierroksemme alkoi parkkipaikalta katsottuna vasemmalle. Se osoittautui paremmaksi vaihtoehdoksi, koska sillä puolella reittiä on enemmän nähtävää ja alue on luonnonmukaisemmassa tilassa kuin pengerrettu vastapuoli.

Leino näytti matkan varrelta merkillisiä kalliokuvioita- ja muodostelmia, joita tavallinen tallaaja ei varmasti edes noteeraisi. Kuoppamaisia geologisia painanteita kalliossa oli kuulemma arvuuteltu oikein yliopistotasolla viikinkien jättämiksi merimerkeiksi, vaikka kyseessä on tekojärvi sisämaassa! No, jotain kai palkankin eteen on tehtävä, olkoonkin että heillä se on moninkertainen omaani verrattuna.

Haunisten altaan vesi on todella alhaalla. Jollen aivan väärin muista, oli Turun Sanomissa jokin aika sitten aiheesta juttuakin. Pengerrykset eivät ole enää parhaassa terässä, joten vettä olisi laskettu sen takia.

Järven pohjalla törröttävät kannot eivät varsinaisesti silmää hivele kauneudellaan, mutta tässä tilassa niille ei mitään voi.

Huonojalkaisille Haunisten altaan kierros ei sovi, sillä ainakin kolmasosa matkasta menee kivikoisessa metsässä. Reitillä on toki mahdollisuus kävellä pitkiä matkoja aivan tasaisellakin maalla.