Saaronniemen joutsensydän

Valokuvauksen saralla sunnuntaina 28. huhtikuuta 2024 koitti pitkään odottamani päivä. Onnistuin Turun Ruissalon Saaronniemessä tallentamaan hetken, jossa joutsenten kaulat muodostavat sydämen. 

Joskus näkee luontokuvaajien nappaamia otoksia vastaavista tilanteista. Vuosikaudet samaa havitelleena en ole siinä onnistunut, mutta nyt tärppäsi. 

Kyseinen kyhmyjoutsenpari uiskenteli Saaronniemen hoitamattoman hiekkarannan läheisyydessä. Samassa paikassa näkee usein joutsenia. Ilmeisesti lahden pohjukassa on niin matalaa, että linnut saavat kurkotettua pohjasta syötävää. Tämäkin pariskunta tunki aikansa kaulaansa veteen, kunnes intoutuivat rakkaudenosoituksiin. 

Samalla hiekkarannalla saattaa tavata aurinkoa ottavan miehen, jolta ei juttutulva helposti lopu. Kaveri muistuttaa ulkoisesti huomattavan paljon Suomen puolustusvoimien uutta komentajaa Janne Jaakkolaa. 

Auringonpalvoja on jutellessamme luetellut ohilipuvien laivojen aikataulut ja sota-alusten nimet kuin apteekin hyllyltä. Olen siitä saanut käsityksen, että hän on varmaan merivoimien upseeri. Jaakkolan ollessa ehdolla nykyiseen pestiinsä, näin lehdissä hänen kuviaan. Pohdin pitkään voiko kyseessä olla sama mies, mutta ei sentään. 

Sunnuntaisella Ruissalon reissulla osuivat omalle kohdalleni kevään ensimmäiset sinivuokot. Niitä oli Facebook-kuvien perusteella jo ennen viime viikon takatalvea, mutta nyt kukat puskevat vauhdilla maan uumenista. 

Ruissalon linnuista mainittakoon myös haahkat, joita oli valtavasti liikkeellä. Uroshaahka eli kalkas on komea lintu, joka poikkeaa väritykseltään tavalliselta näyttävästä sorsalinnusta. 

Kevätpippalot Mäntyniemessä

Lauantaina 20. huhtikuuta oli aika suunnata bussilla numero 54 Turun Hirvensalon Papinsaareen. 

Ammattiosastoni PAU:n Varsinais-Suomen osasto ry:n Kesäkoti Mäntyniemi vuokraa päärakennuksen salia huokeaan hintaan. Lompakko ei juurikaan kevene mikäli paikalla on vaikkapa kymmenen henkilöä. Tällä kertaa Mäntyniemeen ilmestyi peräti viisitoista seurapeleistä, juhlimisesta ja yhdessäolosta kiinnostunutta ihmistä. 

Päivän ohjelmistossa oli muun muassa fortunakilpailu, jossa allekirjoittanut sai huimat kymmenen pistettä. Viimeksi peräti yhden. Hiljattain isoisäksi tulleen Matti Viki Vikströmin Mäntyniemeen lahjoittaman biljardipöydän käyttöaste oli korkea. Iltapäivä huipentui hänen tuomaroimaan Obama-biljardikisaan.  

Laadin Mäntyniemeä varten viidenkymmenen kysymyksen Manserokki-tietokilpailun. Idea siihen sikisi taannoisesta Tampereen Vapriikki-museokeskusvierailustani. Vikströmin vetämän visan keskiössä olivat tamperelaiset bändit ja artistit Popedasta, Juice Leskisen kautta Eppu Normaaliin. 

Lähettelin potentiaalisille kavereille tapahtumakutsuja hyvissä ajoin jo maaliskuun puolella. Tiputin listalta heidät, jotka eivät ole aiemminkaan osoittaneet kiinnostusta edes siinä määrin, että olisivat vaivautuneet vastaamaan. Samoin heidät, joita ei kolmella edelliselläkään kerralla ole saatu liikkeelle. Kummallista kun työvuoro osuukin aina samalle päivälle tai enon kaiman kihlajaiset ovat juuri silloin. 

Vaikka elettiin takatalvea, salin sai sen verran lämpimäksi, että tarkeni. Kehotin ottamaan reilusti vaatetta mukaan, koska maaliskuun alussa salivarausta tehdessäni ei moinen hyinen ilmasto käynyt mielessäkään. Ajattelin, että tässä vaiheessa kevättä olisi suunnilleen jo t-paitakeli ja pystyisi istuskelemaan ulkonakin. 

Edellisen kerran vastaavaa kokoontuminen Mäntyniemessä oli viime lokakuun 21. päivä. Siitä tarkemmin linkissä https://kaislatuuli.blogspot.com/2023/10/syyskemut-mantyniemessa.html

Huhtikuun loppua Heponiemessä

Kustavin Heponiemi tunnetaan paikkana, josta on lauttayhteys Paraisten kaupunkiin kuuluvaan entiseen itsenäiseen kuntaan Iniöön. 

Käyn Heponiemessä suunnilleen pari kertaa vuodessa. Vanhan luotsiaseman takaa avautuu komeat maisemat Iniönaukolle. Kalliolla on valkoiseksi maalattu kivikummeli ja sektoriloisto. 

Edelliskesänä matka jatkui monen vuoden tauon jälkeen Iniöön saakka. Olin tuolloin työkaverini Ahlrothin matkassa geokätköjä etsimässä. Reissusta ei kehkeytynyt blogijuttua, taisi kuvasaldo olla sen verran heikonpuoleinen. 

Huhtikuun 27. päivä vastaavaa ongelmaa ei ollut. Kameran muistikortti täyttyi huimaa vauhtia. 

Vaikka kevätluonto on takatalven jäljiltä vielä melkoisen karu, oli Kustavissa liikkeellä monenlaista menijää. Näin kurkia, valkohäntäpeuroja, metsäkauriita, merikotkan, haahkoja, kyhmyjoutsenia ja rantakäärmeen. 

Jonkun verran meriliikennettäkin oli jo. Pitkän talven jälkeen varmasti kelpasi tukka hulmuten kaasutella haahkaparvien läpi ja tuntea vapauden huuma.

Vuosnaisissa 13. huhtikuuta

Viime viikonloppu kului kotikonnuilla Kustavissa. Lauantaina vallinnut sumu oli tavallaan jopa hienoa, harvemmin noin sakeaa harmautta kokeekaan. Kuulemma Kaitaisten sillan ylityskin muistutti enemmän lentokoneen ikkunasta katselua kuin autolla ajelua! 

Kustavin Vartsalan saaren kärjessä sijaitseva Vuosnainen on tunnettu etenkin siitä, että sieltä on laivayhteys Ahvenanmaalle. Lossimatka kunnan pääsaarelta Kivimaalta Vartsalaan taittuu noin viidessä minuutissa. Tällä kertaa ei tarvinnut ihailla maisemia - niitä ei nimittäin näkynyt.

Vuosnaisten laiturissa ollut Ahvenanmaan yhteysalus oli erikoinen näky. Muutaman kymmenen metrin päästä se juuri ja juuri erottui.

Viime kesänä tein pitkästä aikaa laivamatkan saarimaakuntaan, tarkemmin Brändöön kuuluvaan Jurmon saareen. Aiheesta lisää linkissä https://kaislatuuli.blogspot.com/2023/07/pikavisiitti-brandon-jurmoon.html 

Vuosnaisten luontopolun rantakalliot olivat kelistä huolimatta pääosin kuivia. Ei tarvinnut kävellä liian varovaisesti. Ylipäätään tuollaisessa maastossa ei paljon kannata hyppiä mikäli haluaa päästä ehjänä takaisin. 

Yksinäinen uroshaahka oli ainoa bongaamani lintu. 

Luontopolun kallio-osuudet selätettyäni katselin läheisen Ravintola Spaunan mökkejä. Olen joskus netistä selaillut rakennusten vuokrahintoja, mutta toistaiseksi kauppoja ei ole lyöty lukkoon. Ei kuitenkaan mahdoton ajatus, että joku kerta tuollakin lomailisi päivän pari. 

Koska keli oli mitä oli ja vuodenaika kevät, oli luontopolun varrella turha haaveilla törmäävänsä matelijoihin. Isoin Suomessa näkemäni käärme tuli vastaan muutama vuosi sitten juuri Vuosnaisissa. Noin valtavia yksilöitä ei voi olla kovin montaa. 

Nettitietojen mukaan rantakäärme kasvaa yleensä 75-90 sentin mittaiseksi. Suurin Suomessa tavattu yksilö on ollut 134 senttiä pitkä. Oheisessa linkissä näkyvä kaveri oli vähintään samaa kaliiberia https://kaislatuuli.blogspot.com/2021/08/matelija-vuosnaisten-luontopolulla.html

Huhtikuinen kevätpäivä Ruissalossa

Kuluvan viikon tiistaina Turun seudulla saatiin nauttia komeasta kevätpäivästä. Mittari kohosi peräti kuuteentoista asteeseen. Järkyttävän huonokelisen talven ja epävakaan alkukevään jälkeen se tuntui suorastaan luksukselta. 

Aamuvuorossa hikoillessani päätin, että loppupäivä on hyödynnettävä luonnon helmassa. Tankattuani makoisan kebabaterian Kristal-ravintolassa, ajelin Ruissalon saareen, jossa luontoelämyksiltä on suorastaan mahdotonta välttyä. 

Arvelin matelijoiden tulleen ulos koloistaan näin lämpimällä ilmalla. Kuuvan parkkipaikan lähistöllä sijaitsevalla talvipesällä ei kuitenkaan näkynyt minkäänlaista liikettä. Käärmekytiksellä oli lisäkseni mukava nuori nainen kameransa kanssa. Aikani juteltuamme poistuimme ilman kuvan kuvaa. Hän suuntasi Kuuvannokkaan, minä Saaronniemeen. 

Muuttolintuja oli jo saapunut Ruissaloon melkoisesti. Turun seudulla usein nähdyistä lajeista huomasin heti Saaronniemen hiekkarannalle tepastellessani parikymmenpäisen valkoposkihanhijoukkion. 

Kaksi meriharakkaa hääräili hanhien seassa päästellen välillä kimeitä äännähdyksiään. Merenrantojen ja saariston punanokkainen kahlaaja on yksi suosikkilinnuistani. Sille kelpaa grillimakkarakin, kuten oheisesta linkistä voi nähdä https://kaislatuuli.blogspot.com/2014/07/vepsan-kesy-meriharakka.html

Hienosta kevätpäivästä oli nauttimassa myös iso joukko kalastajia. En jututtanut heistä ketään, mutta käsittääkseni siikaa yritettiin kovasti saada koukkuun. Läheisellä Kolkannokan nakurannalla pari vanhempaa herraa tunnusteli tulevan kesän koitoksia.