Ruskon kivi

Ruskon kirkko.

"Luolamiesreissun" päätteeksi päätimme poiketa Ruskolla. Tampereelta Turkuun tullessa sinne kun ei ole moottoritieltä matka eikä mikään.

Harri Leinon kanssa tuli puhetta ruskolaismetsässä olevasta siirtolohkareesta, jonka kyljessä epäillään olevan vanha maalaus. Luolamaalauskiveä ei tällä kertaa löytynyt. Uutta asutusta oli parissa vuodessa tullut niin paljon, etten enää muistanut mikä tienhaara johti oikealle metsäautotielle.

Siirtolohkareen alle mahtuu vaikka sateensuojaan vaikka kokonainen koululuokka. (Kuva: Harri Leino)

Leino puolestaan tiesi toisen kiven, jonka alle kuulemma on mahtunut kokonainen koululuokka ruskolaismukuloita. Perille pääsee yksityistiekyltillä merkittyä hiekkatietä, joka lähtee läheltä Ruskon S-Marketia.

Eräs lähitalon asukas ei selvästikään ollut innostunut juttelemaan kanssamme. Hän ei muka tiennyt kiven nimeä, vaikka asuu melkein kiven takana. Aivan saletisti tällaisella möhkäleellä on joku nimi, jonka paikalliset asukkaat tuntevat. Ilmeisesti naapurin setää harmitti moiset nurkissa ramppaavat urpot.

Siirtolohkareen toisella puolella on varsinainen kromosomimänty. Puu on kasvanut kieroutuneesti pitkin lohkaretta ja on todella kummallisen näköinen. Latvastaan se on monihaarainen. Luonnonoikku on näkemisen arvoinen siinä missä itse kivikin.

Lähiaikoina olisi tarkoitus käydä "Ruskon lohkareella" alan asiantuntijan kanssa. Hän tuntee tien perille, vaikka muutama uusi talo olisikin ilmestynyt lähistölle maisemaa peittämään. Todennäköisesti hän haluaa nähdä myös tämän paikan.

Muutama muunlainen kuva Ruskon aurinkoisesta alkuillasta: