Luolamiehenä Lempäälässä osa 2

Pirunlinna on Lempäälän Kuljussa Paistinkulmalla sijaitseva muinaislinna, joka on peräisin luultavasti merovingiajan lopulta (noin 800 jaa). Linna sijaitsee alavan suomaan keskellä louhikkoisella kukkulalla, jonka pohjoisrinne muodostuu jyrkästä luonnonkalliosta. Muuten vuoren rinteet ovat loivempia ja näihin kohtiin on rakennettu vuoren lakea kiertävä kaarenmuotoinen yli 100 metriä pitkä kivivalli. Vielä noin 100 vuotta sitten kivivalli oli miehen korkuinen, mutta nykyisin se on matalampi, koska siitä on aikojen kuluessa vieritetty pois kiviä. Vallissa on etelän, idän ja lännen suunnalla portit. Eteläportti on vain yksinkertainen aukko vallissa, itäportilla vallien päät kääntyvät ulospäin ja länsiportilla vallin kummallakin puolella on alun perin ollut käytävä.

 

Pirunlinnan laen koilliskulmassa vuoren pohjoisjyrkänteellä sijaitsee 2–3 metriä pitkä ja leveä Pirunkirkoksi tai Pirunpesäksi kutsuttu kallioluola josta on löydetty kivikaudelta peräisin olevia piikivisiä nuolenkärkiä. Luolassa on sen perusteella päätelty asutun kivikaudella. Vuoren itäpäässä oli vielä 1750-luvulla kaivo ja myös linnavuoren pohjoispuolella sijaitseva Linnajärvi ulottui aikoinaan ennen järven pinnan laskua vuoren juurelle saakka. Pirunlinnan alueella on tehty tutkimuksia vuosina 1929 ja 1935–1936.

 

Kun Pirunlinnan alkuperäinen käyttötarkoitus unohtui alettiin sitä kansan keskuudessa pitää pirujen rakentamana ja heidän asuinpaikkanaan. Tämän perusteella myös linnavuori ja vuorella oleva luola saivat nimensä. Joidenkin tulkintojen mukaan Kuljun Pirunlinna on ollut osa muinaista linnaketjua, jonka keskuspaikkana oli Sääksmäen Rapolan linna. Muita oletetun ketjun muinaislinnoja olivat Siuron Linnavuori, Vesilahden Valkkisten, HattulanTenholan, Aulangon, Vanajan Linnanpään ja Mantereenlinnan sekä Janakkalan Hakoisten ja Unikkolinnan vuoret. (Wikipedia)

 

 

Ideaparkissa syöty lounas ei kauan ehtinyt mahassa muhia, kun jo oli seuraavan kohteen vuoro. Kyseessä oli Pirunlinna, joka on alan piireissä legendaarisessa maineessa. Tai näin ainakin olen käsittänyt. Tuttu arkeologikin hehkutti paikkaa puhelimessa, vaikka joutui tunnustamaan, ettei hän ole siellä vielä itse ehtinyt käymään.

Pirunlinna sijaitsee erittäin hankalassa maastossa. Pieneltä metsätieltä sinne on linnuntietä matkaa ehkä puolisen kilometriä, mutta maa jalkojen alla kuin suoraan helvetistä. Muhkuraisia kiviä, ojia, risukkoa, kaatuneita puita ja kaikkea mahdollista, mikä haittaa kävelyä. Sellaisessa ympäristössä saa olla varsin tarkkana, ettei kompuroi. Kun vielä maa oli märkää syyssateiden jäljiltä, oli syytä talsia varovaisesti. 

Harri Nato Leino löysi Pirunlinnan suhteellisen helposti. Minkäänlaisia opasteita ei näkynyt missään, mutta laaja hakkuuaukea ei ananut montaa vaihtioehtoa paikan sijainnille. Sankan metsikön keskellä häämötti jotain isoa, jonka oli pakko olla etsimämme paikka. 

Perin merkillistä, ettei tällaista muinaiskohdetta ole mihinkään kyltteihin merkitty. Luulisi retkeilijöiden olevan kiinnostunut paikasta. Maasto Pirunlinnan ympäristössä on tosiaan niin hankalaa, ettei tuonne ehkä kannata turvallisuussyistä yksin lähteä palloilemaan. 

 

 

Pirunlinnan kivivallia.

 

Yleiskuvia Pirunlinnasta oli lähes mahdotonta saada. Alue on sen verran laaja ja metsikön peitossa. Myöskään korkeuseroja en saanut kunnolla kameralla tallennettua. Kuvissani paikka näyttääkin melko vaatimattomalta todellisuuteen verrattuna. 

Ihmeteltyä aikamme Pirunlinnan laella, ryhtyi Leino etsimään luolaa. Valitettavasti se löytyi vaikeamman kautta ja jäi siksi minulta käymättä. Olin jo laskeutunut takaisin vuoren alle, kun Leino löysi etsimänsä. Helpoin paikka kiivetä takaisin ylös löytyi sekin ja saimme näköyhteyden toisiimme. Leino huuteli luola-aukon suulla.

Ajattelin, että jos ähellän jyrkkää rinnettä ylös, joko liukastun ja kaadun, mutta joka tapauksessa perille päästyäni olen kuin uitettu koira. Nimittäin hiestä märkä. Jäi siis luola allekirjoittaneelta käymättä. 

Jos tuolla joskus uudestaan käyn, niin ainakin silloin tiedän, että luolaan pääsee helpommallakin. Tällaisella kelillä tottumattoman ei kannatanut leikkiä terveydellään. 

 

 

Pirunlinnan luola sijaistee jyrkän vuorenrinteen laella. 

 

Koko Pirunlinnan lähistöllä olomme ajan oli sateen uhka. Taivas ei kumminkaan revennyt. Hyvä niin, sillä tuskin mikään olisi ollut vittumaisempaa kuin rämpiä sateessa moisessa maastossa. En edes muista koska olen noin hankalassa paikassa liikkunut. 

Päivä oli oikein mielenkiintoinen. Tuli nähtyä uusia maisemia ja mielenkiintoisia paikkoja. Muutama hirvikärpänen tarttui mukaan Pirunlinnasta, mutta eipä niistäkään suurta haittaa ollut. 

 

 

Harri Leino Pirunlinnan laella.