Haapsalu on tunnettu kylpylöistään. Ensimmäinen mutakylpylä avasi ovensa vuonna 1825, josta saakka Haapsalu on houkutellyt kylpyläystäviä ympäri maailmaa mukaan lukien Venäjän vanhat tsaarit.
Haapsalu ei viehätä ainoastaan kylpylöiden, festivaalien ja historian ystäviä, vaan myös rannoista, puistoista ja rauhallisesta ympäristöstä nauttivia.
Tämä oli kolmas kerta kun käyn Haapsalussa. Samalla ensimmäinen, joka antoi vähän laajempaa kuvaa kauniista kaupugista. En esimerkiksi tiennyt mitään rantapromenadista, joka osoittautui todella hienoksi.
Ikaalisten matkatoimiston esitteestä tutut kylpylät Laine ja Fra Mare ovat olleet lomakohteina mielessäni jo vuosia. Nyt kun toisen kylpylän sijainnin näki omin silmin, on täysin mahdollista, että sinne vielä joku päivä päätyy.
Venäjän hallitsijoiden arvostamaan kylpyläkaupunkiin rakennettiin rautatie vuosinna 1903-1905. Arkkitehti Karl Weihermin suunnitteleman projektin mukaan päätepysäkille valmistui komea asemarakennus, jossa oli odotussalin lisäksi kahvila ja paviljonki. Kauniin rakennuksen ainutlaatuinen osa on normaalia pitempi katoksellinen asemalaituri.
Nykyään asema on museona. Entinen rautatiepohja toimii nyt Läänemaan maakunnan kuntoilureittinä Rohukylän, Haapsalun ja Riisiperen välillä.
Ungrun linna sijaitsee viiden kilometrin päässä Haapsalusta Rohukylän suuntaan. Se on Viron vaikuttavampia uusbarokkisia rakennuksia. Linnan pohjapiirrustus on monimutkainen ja se on lähes identtinen kopio Saksan Merseburgin linnasta. Ungrun linna ei koskaan ehtinyt valmistua kokonaan.
Linnalle meinasi käydä kalpaten Neuvostoliiton Viron miehityksen aikana vuonna 1968, jolloin sen lähelle rakennettiin sotilaslentokenttää. Kiltsin letokentän komentaja päätti purkaa "tarpeettoman" linnan kiitoradan täytteeksi. Noin kolmasosa siitä ehdittiinkin tuhota. Omalta osaltaan tämäkin episodi kuvastaa hyvin neuvostoajan järjettömyyksiä, joita he harjoittivat etenkin alistamissaan valtioissa.
Kiva tommonen pikkukaupunki !
VastaaPoista