Ruissalossa ruskaa etsimässä

Eilen sunnuntaina oli todella hieno ilma. Päivä oli kuin tehty ulkoilua varten.

Aamukymmeneltä odottelin kaveria Aurajokirannassa. Nappasin pari fotoa siinä samalla. Joki näytti upealta aamupäivän sarastuksessa.

Krapulaisen näköinen noin 55-vuotias mies seurasi lähistöllä touhujani. Pian hän totesi, että "ulkona on kahdeksan astetta lämmintä". Sitten hän hörppäsi kulauksen oluttölkistään. Minulla ei ollut asiaan mitään lisättävää.

Iltapäivällä kävin Ruissalossa. Kuten arvata saattoi, tienreunat ja parkkipaikat olivat täynnä autoja. Kyllä tällaisen ilman luulisi ajavan ihmiset ulos - ellei sitten ole niin kova kankkunen, että on kerrassaan pakko jäädä sohvalle.

Saaronniemessä maahanmuuttajaryhmät viettivät grillijuhlia miesten kesken. Pitkälle lehahtaneesta tuoksusta huolimatta en osannut päätellä olivatko ritilällä tirisevät kanat rituaaliteurastettuja vai Lildin kylmäkaapista peräisin. Porsaankyljyksiä siellä tuskin käänneltiin.

Tarkoitukseni oli katsella ympäristöä sillä silmällä, jos sattuisi löytymään valokuvauksellisia lehtipuita nyt ruska-aikaan. Olihan niitäkin.

Ruissalon Kansanpuiston pellolla oli tuhansia valkoposkihanhia. Laumassa taannoin viihtynyttä ja paljon julkisuutta ainakin paikallismediassa saanutta punakaulahanhea en bongannut, mutta varmaan sekin jossain siellä seassa oli.

Paluumatkalla huomasin kaukana metsän reunassa liikettä. Pieniä hirvieläimiä oli pellolla syömässä. Kotiin pääsyäni selvitin eräältä metsästysharrastajalta mikä laji onkaan kyseessä. Kaveri tiesi oitis kuvan nähtyään, että "siinä on joukko reilun vuoden ikäisiä metsäkauriita".

Kauriit olivat melko kaukana tiestä ja kuvanottopaikasta. Ehkä parin sadan metrin päässä. Muutama kohtalainen foto tuli silti.