Tämän viikon maanantaina takatalvesta ei vielä ollut merkkiäkään, vaan aurinko paistoi ja kevään eteneminen näytti sujuvan hyvin.
Poikkesin töiden jälkeen Järvelän kosteikolla. Se sijaitsee Kaarinassa Littoistenjärven pohjoispuolella lähellä Liedon rajaa. Alueesta on muodostunut merkittävä lintuvesi viimeisen viidentoista vuoden aikana. Aiheesta tarkemmin linkissä https://www.tly.fi/linturetkikohteet/jarvelan-kosteikko/
Kurkipari paineli edestakaisin pellolla ja sai joukon kiikarimiehiä innostumaan. Toinen linnuista muistutti kovasti strutsia tepastellessaan persesulat pystyssä.
Olen useana keväänä valokuvannut sammakoita. Nyt näyttää siltä, että tänä vuonna homma jää sikseen, koska ilmeisesti vilkkain kutuaika oli jo viikko sitten. Järvelän kosteikoltakaan en löytänyt kuin vaivaiset kaksi pallosilmää.
Päivän vaikuttavin luonnonnäytelmä käytiin ruovikossa aivan lintulavan alapuolella. Tuttu luontokuvaaja vinkkasi, että tuossa kurkkailee lumikko aina silloin tällöin. Otus oli sen verran vikkelä, etten vastavalossa onnistunut sitä taltioimaan.
Eipä aikaakaan kun heinät alkoivat heilua siihen malliin, että pöheikössä oli selvästi jotain meneillään. Vesimyyrä yritti epätoivoisesti rimpuilla pakoon lumikkoa, joka oli iskenyt hampaansa sen peräpäähän. Itseään paljon isompaa saalista himoinnut lumikko joutui kuitenkin lopulta luopumaan karvaisesta herkkupalasta.
En onnistunut episodia tämän paremmin taltioimaan, koska taistelun tuoksinassa lumikko ei tullut kertaakaan kunnolla näkyviin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti