Auringonlasku Katariinanlaaksossa

Perjantaina 6. marraskuuta oli jälleen aika käydä ulkoilemassa Turun Katariinanlaakson luontopolulla. Alkupäivän työkiireiden takia en ehtinyt paikalle aivan parhaaseen aikaan, mutta kumminkin ennen hämärää. 

Kellojen talviaikaan siirron takia valoa ei pahemmin ole enää iltapäiväkolmen jälkeen. Aurinko oli puolittain jo menossa mailleen kun saavuin kuraiselle parkkipaikalle. 

Vaikka parkkialue on iso, käyttää siitä valtaosaa Turun kaupungin bussit. Ennen taannoista, läpeensä epäonnistunutta aikataulu-uudistusta kentällä saattoi nähdä maksimissaan kaksi linja-autoa. Nyt niitä oli varmaan kuusi. Taivaan ihme, ellei kolareita tule, koska luontopolkuihmiset suhailevat ilman minkäänlaista kaistaohjeistusta. 

Ainuttakaan oravaa en polun varrella tavannut, vaikka yleensä niitä pomppii siellä valtavasti. Aiemmin päivällä huomasin sosiaalisessa mediassa kurrekuvia samasta paikasta, joten ehkä eläimet olivat lepäilemässä ahmittuaan tarpeeksi pähkinöitä.

Sorsia sen sijaan oli useita. Tunnistin erään ruskeahöyhenisen yksilön nokan väristä samaksi kuin edelliselläkin kerralla. Linnut olivat kovin pelottomia ja osa tuli aivan jalkojen juureen hyörimään. 

Ilman oravia Katariinanlaakso tuntui vähän vajaalta. Auringon laskiessa Pitkänsalmen taa Hirvensalon suuntaan, jäi muistikortille jokunen julkaisukelpoinen maisemaotos.