Kesäkuun alkua Vepsässä

Olen kesäkuun puolella vieraillut pari kertaa Turun ulkoilusaariin kuuluvassa Vepsässä. Investoin tänäkin kesänä kausikortin Aurajoesta lähtevään vesibussiin, koska katsoin sen olevan tarpeellinen sikamaisesta 50 prosentin hinnankorotuksesta huolimatta.

Laivalipun hintoja on kovasti kritisoitu keväällä ja kesän puolella Turun Sanomien yleisönosastoa myöden. Eikä syyttä! Ei tarvitse olla suuri ennustaja todetessaan, että mikäli saareen pääsisi huokeammin, olisi kävijöitäkin paljon enemmän. Samalla kassakone kilisisi niin laivan baarissa kuin saaren ravintolassakin. 

Vepsä sijaitsee lähellä ylimmässä kuvassa olevaa Rajakaria. Hiljattain noilta main löytyi vuonna 1994 kadonneen lakimiehen ruumis. Päähän sekä selkään ammuttu, jätesäkkeihin pakattu ja seitsemän kilon ankkurilla upotettu ruumis oli mediatietojen mukaan säilynyt yllättävän hyvin pohjassa 44 metrin syvyydessä. 

Rauhoitettuja valkoposkihanhia on saaressa aikaisempia vuosia selvästi vähemmän. Jo viime kesänä ilmiö oli havaittavissa, mutta nyt kato tuntuu olevan suurempi. Tämä on pelkästään positiivinen ilmiö, vaikka minua hanhet eivät haittaakaan.

Nappasin jokusen kuvan, jossa kalalokki riepottelee hanhenpoikasta Vepsän hiekkarannalla. Selkälokki heittää tuollaisen kitaansa parilla nytkäytyksellä, mutta kalalokista en ole varma. Tämäkin kaveri jätti saaliin niille sijoilleen. 

Toisaalta kalalokki imuroi kitaansa grillikuuman makkaran ihan tuosta vaan, mutta se onkin muotonsa puolesta varmaan helpompi nieltävä. Itse tarjoilin jalkaansa potevalle selkälokille muutaman nakin, kun se niin uskollisesti jaksoi grillipaikan liepeillä päivystää. 

Viime viikonloppuna sattui olemaan rasvatyyni keli. Se on harvinaista herkkua. Kun mittari näytti kahtakymmentä, eikä tuulta ollut lainkaan, oli mitä loistavin ilma. Mikäpä sen hienompaa viettää kesäpäivää ystävien grillaten ja katsella upeita maisemia.