Kävin eilen työpäivän jälkeen Katariinanlaakson luontopolulla. Päivä sattui kerrankin olemaan aurinkoisen keväinen ja kaukaa viisaana otin aamulla kameran mukaan.
Turun ja Kaarinan rajalla sijaitseva luonnonsuojelualue oli huhtikuisen takatalven jäljiltä yhä osin lumen ja jään peitossa, mutta sentään ihan kuljettavassa kunnossa. Nastakenkiä ei enää tarvittu kuten neljä viikkoa sitten, jolloin siellä viimeksi kävin.
En ollut tänä keväänä nähnyt vielä ainuttakaan sinivuokkoa, vaikka niitä on sosiaalisen median kuvien perusteella ollut pitkään jo esimerkiksi Ruissalossa. Katariinanlaaksossa paljaalla etelärinteellä kukkaryppäitä oli runsaasti.
Kaksi nokkosperhoista liihotteli hetken kilvan ympärilläni, kunnes laskeutuivat peräkanaa kannolle. Ei muuta kuin kamera laulamaan.
Edellisellä käynnilläni en nähnyt yhtään oravaa. Nyt niitä oli peräti kaksi pähkinöitä rouskuttamassa.
Luontokuvausmielessä lenkki Katariinanlaaksossa ei ainakaan mennyt hukkaan. Monennäköistä objektia löytyi. Sammaloitunut naisten kenkäkin polun varrelta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti