Kainuun reissu osa 3 - Komulanköngäs ja Hepoköngäs

Kainuun matkan seuraava kohteemme oli Hyrynsalmella, jossa tutustuimme Komulankönkääseen. 

Komulanköngäs on kaksihaarainen putous ja puromylly, joka sijaitsee Lauttajärvestä lähtevässä Syväjoessa. Könkään aluperäinen mylly oli 1600-luvulta ja nykyinen rakennettu 1900-luvun alussa. Se on ollut toiminnassa vielä 1980-luvun alkupuolella. 

Parkkipaikalta oli vain kivenheitto myllylle. Aamutuimaan auringonpaisteessa nähtynä Komulanköngäs oli todella komea paikka. Hankalassa maastossa sai tosin olla tarkkana, ettei itse päädy könkääseen räpiköimään. 

Allekirjoittaneelle köngäs-nimi oli vieras aina Komulanköngäälle asti. En ainakaan muista aiemmin moista kuulleeni. Köngäs tarkoittaa jyrkkäputouksellista koskea, jota pitkin ei voi laskea veneellä. 

Suomen korkein luonnontilainen köngäs on Hepököngäs, joka menimme seuraavaksi ihmettelemään. Se sijaitsee Heinijoessa Puolangalla, noin 16 kilometriä kunnan keskustasta Hyrynsalmelle päin. Heinijoki on osa Kiiminkijoen latvavesistöä ja se saa alkunsa Haukijärvestä läheltä Puolangan ja Hyrynsalmen rajaa. 

Vesiputous on Hepoköngään luonnonsuojelualueen tunnetuin nähtävyys. Sen putouskorkeudeksi mainitaan yleisimmin 24 metriä, mutta Maanmittauslaitoksen karttojen mukaan se olisi alle 20 metriä. 

Hepoköngäs oli ensikertalaiselle vaikuttava näky. Parkkipaikalta putouksen juurelle johti muistaakseni 600 metrin mittainen esteetön polku, joka ainakin elokuun lopulla oli hyvässä kunnossa. Ehdoton suositus.