Kävin jo ensimmäisellä Prahan matkallani marraskuussa 2010 tutustumassa alueeseen. Uusintakierros oli paikallaan näin seitsemän vuoden jälkeen. En huomannut minkään muuttuneen tässä välissä, mutta tokkopa tuolla on mikään muuttunut vuosikymmeniin.
Jo 1200-luvun lopulla Prahan juutalaisten asuinalue eristettiin kristittyjen alueesta muurilla. Kaupunki ei kuitenkaan pärjännyt ilman juutalaisten taloudellista panosta ja hallitsijasta riippuen heitä kohdeltiin miten sattui.
Juutalaisten asuinalueen nimi Josefov tulee kuningas Josef II:sta. Kuningas oli 1784 kumonnut heitä koskevat rajoitukset ja avannut gheton portit. Nimi oli kiitos kuninkaalle.
Nykyään alue ei muistata enää ollenkaan ahdasta ghettoa. 1900-luvun taitteessa sen tilalle rakennettiin jugendkaupunginosa. Vain synagogat, raatihuone ja hautausmaa säästettiin.
Toisessa maailmansodassa Prahan juutalaisista kuoli 90 prosenttia saksalaisten vainoissa ja keskitysleireillä. Nykyään kaupungissa asuu vain muutama tuhat juutalaista. Sodan aikana kuolleiden juutalaisten nimet ovat nähtävillä Pinkasovan synagogan seinillä.
Vanhalla juutalaisella hautausmaalla (Stary zidovsky hribitov) on peräti 12 000 hautakiveä sikin sokin ympäri yllättävän pientä aluetta. Rakennusten väliin jäävä, kadulta käytännössä näkymätön maaläntti on kumminkin lajissaan Euroopan suurin.
Ruumiita on haudattu päällekkäin moneen kerrokseen vuosien 1439-1787 välisenä aikana. Joissain kohdin yhteen hautaan on haudattu jopa kaksitoista vainajaa, joten kiviäkin on kertynyt paljon.
Hautausmaalle pääsee Pinkasovan synagogan kautta. Se on portista sisälle tullessa ensimmäinen etappi linpunmyynnin jälkeen.
Juutalaiskortteli kannattaa kiertää nuolten viittomassa järjestyksessä. Hautausmaalle ei enää pääse takaisin kun kerran erehtyy ulos menemään, siitä pitää huolen jämerä järjestysmies. Jos haluaa uudelleen sisälle, on kierrettävä kadun kautta pääportille. Allekirjoittaneelle pääsi käymään näin, mutta lippua ei sentään tarvinnut uudelleen ostaa.
No tulipa käytyä....
VastaaPoista